Ydinvoimaloiden polttoainehuollon tulevaisuudennäkymät

Juhani Vira

Research output: Book/ReportReport

Abstract

1970-luvun lopulla alkanut raakauraanin hintojen aleneminen on jatkunut koko 1980-luvun ja reaalisesti päivänmarkkinoilla maksettavat hinnat ovat pudonneet alle kuudesosaan 1970-luvun puolivälissä vallinneesta tasosta. Selityksenä on ylitarjonta, joka aiheutui 1970-luvun kysyntäodotusten romahtamisesta ydinvoimaohjelmien supistusten ja laitostilausten peruutusten myötä. Myös väkevöintipalveluiden hinnat ovat laskeneet. Jyrkkiä muutoksia hintoihin tai kysynnän ja tarjonnan suhteisiin ei lähitulevaisuudessakaan odoteta. Ydinvoimaloiden suunnittelu- ja rakennusaikojen pituuden takia kysyntä tunnetaan varsin tarkkaan ainakin vuosisadan lopulle saakka. Ainakin tällä aikavälillä tarjonnan arvioidaan kykenevän seuraamaan kysyntää. Ylimääräisten varastojen olemassaolo puolestaan heikentää uraaniteollisuuden ponnistuksia hintatason kohottamiseksi ja samalla tarjoaa kuluttajille suojaa mahdollisilta markkinahäiriöiltä. Hintojen pysyminen kauan alhaisina vähentää toisaalta investointeja uuteen tuotantoon ja uraanietsintöihin ja saattaa siten myöhemmin johtaa tarjonnan riittämättömyyteen. Jo tunnetut ja luotettavasti arvioidut halvat uraanivarat riittänevät kuitenkin nykyisellä kulutustasolla 40 vuodeksi ja todennäköisen kysynnän kasvun huomioon ottaenkin yli 30 vuodeksi. Nykyisin tunnetut ja arvioidut halvat uraanivarat ovat vain osa maapallon todellisista uraanivaroista. Niiden määrä kasvaa nopeasti, mikäli huomioon otetaan myös sellaiset varat, joiden louhinta ei kannata nykyisellä tekniikalla ja markkinahinnoilla. Maapallon potentiaaliset uraanivarat ovat varmasti nykyisin tunnettuja varoja suuremmat. Lisäksi uraanivarojen riittävyys riippuu käytetystä tekniikasta. Nykyisten reaktoreiden uraanin ominaiskulutusta voidaan vähentää 10 - 30 % vuosisadan vaihteeseen mennessä. Hyötöreaktoreita käyttämällä yhdellä uraanitonnilla voitaisiin tuottaa monikymmenkertainen määrä sähköä nykyisten ydinvoimaloiden tuotantoon verrattuna. Hyötöreaktorien mukaan arvioituna maapallon uraanivarojen energiapotentiaali on vähintään samaa luokkaa kuin maapallon hiilivarojen. Suomen ydinvoimaloiden polttoainehuolto on turvattu varmuusvarastojen, pitkäaikaisten sopimusten ja hankintojen hajauttamisen avulla. Suomen omat, kohtuullisin kustannuksin tuotettavat uraanivarat riittäisivät haluttaessa nykyisten voimaloiden tarpeisiin noin kymmeneksi vuodeksi.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages90
ISBN (Print)951-38-3580-4
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number1049
ISSN0358-5085

Fingerprint

nuclear fuels

Keywords

  • nuclear power plants
  • nuclear fuels
  • fuel cycle
  • fuel supplies
  • economics

Cite this

Vira, J. (1989). Ydinvoimaloiden polttoainehuollon tulevaisuudennäkymät. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1049
Vira, Juhani. / Ydinvoimaloiden polttoainehuollon tulevaisuudennäkymät. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 90 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1049).
@book{730fa38dfc5642a1ab959be9620454cd,
title = "Ydinvoimaloiden polttoainehuollon tulevaisuudenn{\"a}kym{\"a}t",
abstract = "1970-luvun lopulla alkanut raakauraanin hintojen aleneminen on jatkunut koko 1980-luvun ja reaalisesti p{\"a}iv{\"a}nmarkkinoilla maksettavat hinnat ovat pudonneet alle kuudesosaan 1970-luvun puoliv{\"a}liss{\"a} vallinneesta tasosta. Selityksen{\"a} on ylitarjonta, joka aiheutui 1970-luvun kysynt{\"a}odotusten romahtamisesta ydinvoimaohjelmien supistusten ja laitostilausten peruutusten my{\"o}t{\"a}. My{\"o}s v{\"a}kev{\"o}intipalveluiden hinnat ovat laskeneet. Jyrkki{\"a} muutoksia hintoihin tai kysynn{\"a}n ja tarjonnan suhteisiin ei l{\"a}hitulevaisuudessakaan odoteta. Ydinvoimaloiden suunnittelu- ja rakennusaikojen pituuden takia kysynt{\"a} tunnetaan varsin tarkkaan ainakin vuosisadan lopulle saakka. Ainakin t{\"a}ll{\"a} aikav{\"a}lill{\"a} tarjonnan arvioidaan kykenev{\"a}n seuraamaan kysynt{\"a}{\"a}. Ylim{\"a}{\"a}r{\"a}isten varastojen olemassaolo puolestaan heikent{\"a}{\"a} uraaniteollisuuden ponnistuksia hintatason kohottamiseksi ja samalla tarjoaa kuluttajille suojaa mahdollisilta markkinah{\"a}iri{\"o}ilt{\"a}. Hintojen pysyminen kauan alhaisina v{\"a}hent{\"a}{\"a} toisaalta investointeja uuteen tuotantoon ja uraanietsint{\"o}ihin ja saattaa siten my{\"o}hemmin johtaa tarjonnan riitt{\"a}m{\"a}tt{\"o}myyteen. Jo tunnetut ja luotettavasti arvioidut halvat uraanivarat riitt{\"a}nev{\"a}t kuitenkin nykyisell{\"a} kulutustasolla 40 vuodeksi ja todenn{\"a}k{\"o}isen kysynn{\"a}n kasvun huomioon ottaenkin yli 30 vuodeksi. Nykyisin tunnetut ja arvioidut halvat uraanivarat ovat vain osa maapallon todellisista uraanivaroista. Niiden m{\"a}{\"a}r{\"a} kasvaa nopeasti, mik{\"a}li huomioon otetaan my{\"o}s sellaiset varat, joiden louhinta ei kannata nykyisell{\"a} tekniikalla ja markkinahinnoilla. Maapallon potentiaaliset uraanivarat ovat varmasti nykyisin tunnettuja varoja suuremmat. Lis{\"a}ksi uraanivarojen riitt{\"a}vyys riippuu k{\"a}ytetyst{\"a} tekniikasta. Nykyisten reaktoreiden uraanin ominaiskulutusta voidaan v{\"a}hent{\"a}{\"a} 10 - 30 {\%} vuosisadan vaihteeseen menness{\"a}. Hy{\"o}t{\"o}reaktoreita k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} yhdell{\"a} uraanitonnilla voitaisiin tuottaa monikymmenkertainen m{\"a}{\"a}r{\"a} s{\"a}hk{\"o}{\"a} nykyisten ydinvoimaloiden tuotantoon verrattuna. Hy{\"o}t{\"o}reaktorien mukaan arvioituna maapallon uraanivarojen energiapotentiaali on v{\"a}hint{\"a}{\"a}n samaa luokkaa kuin maapallon hiilivarojen. Suomen ydinvoimaloiden polttoainehuolto on turvattu varmuusvarastojen, pitk{\"a}aikaisten sopimusten ja hankintojen hajauttamisen avulla. Suomen omat, kohtuullisin kustannuksin tuotettavat uraanivarat riitt{\"a}isiv{\"a}t haluttaessa nykyisten voimaloiden tarpeisiin noin kymmeneksi vuodeksi.",
keywords = "nuclear power plants, nuclear fuels, fuel cycle, fuel supplies, economics",
author = "Juhani Vira",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3580-4",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1049",
address = "Finland",

}

Vira, J 1989, Ydinvoimaloiden polttoainehuollon tulevaisuudennäkymät. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1049, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ydinvoimaloiden polttoainehuollon tulevaisuudennäkymät. / Vira, Juhani.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 90 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1049).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Ydinvoimaloiden polttoainehuollon tulevaisuudennäkymät

AU - Vira, Juhani

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - 1970-luvun lopulla alkanut raakauraanin hintojen aleneminen on jatkunut koko 1980-luvun ja reaalisesti päivänmarkkinoilla maksettavat hinnat ovat pudonneet alle kuudesosaan 1970-luvun puolivälissä vallinneesta tasosta. Selityksenä on ylitarjonta, joka aiheutui 1970-luvun kysyntäodotusten romahtamisesta ydinvoimaohjelmien supistusten ja laitostilausten peruutusten myötä. Myös väkevöintipalveluiden hinnat ovat laskeneet. Jyrkkiä muutoksia hintoihin tai kysynnän ja tarjonnan suhteisiin ei lähitulevaisuudessakaan odoteta. Ydinvoimaloiden suunnittelu- ja rakennusaikojen pituuden takia kysyntä tunnetaan varsin tarkkaan ainakin vuosisadan lopulle saakka. Ainakin tällä aikavälillä tarjonnan arvioidaan kykenevän seuraamaan kysyntää. Ylimääräisten varastojen olemassaolo puolestaan heikentää uraaniteollisuuden ponnistuksia hintatason kohottamiseksi ja samalla tarjoaa kuluttajille suojaa mahdollisilta markkinahäiriöiltä. Hintojen pysyminen kauan alhaisina vähentää toisaalta investointeja uuteen tuotantoon ja uraanietsintöihin ja saattaa siten myöhemmin johtaa tarjonnan riittämättömyyteen. Jo tunnetut ja luotettavasti arvioidut halvat uraanivarat riittänevät kuitenkin nykyisellä kulutustasolla 40 vuodeksi ja todennäköisen kysynnän kasvun huomioon ottaenkin yli 30 vuodeksi. Nykyisin tunnetut ja arvioidut halvat uraanivarat ovat vain osa maapallon todellisista uraanivaroista. Niiden määrä kasvaa nopeasti, mikäli huomioon otetaan myös sellaiset varat, joiden louhinta ei kannata nykyisellä tekniikalla ja markkinahinnoilla. Maapallon potentiaaliset uraanivarat ovat varmasti nykyisin tunnettuja varoja suuremmat. Lisäksi uraanivarojen riittävyys riippuu käytetystä tekniikasta. Nykyisten reaktoreiden uraanin ominaiskulutusta voidaan vähentää 10 - 30 % vuosisadan vaihteeseen mennessä. Hyötöreaktoreita käyttämällä yhdellä uraanitonnilla voitaisiin tuottaa monikymmenkertainen määrä sähköä nykyisten ydinvoimaloiden tuotantoon verrattuna. Hyötöreaktorien mukaan arvioituna maapallon uraanivarojen energiapotentiaali on vähintään samaa luokkaa kuin maapallon hiilivarojen. Suomen ydinvoimaloiden polttoainehuolto on turvattu varmuusvarastojen, pitkäaikaisten sopimusten ja hankintojen hajauttamisen avulla. Suomen omat, kohtuullisin kustannuksin tuotettavat uraanivarat riittäisivät haluttaessa nykyisten voimaloiden tarpeisiin noin kymmeneksi vuodeksi.

AB - 1970-luvun lopulla alkanut raakauraanin hintojen aleneminen on jatkunut koko 1980-luvun ja reaalisesti päivänmarkkinoilla maksettavat hinnat ovat pudonneet alle kuudesosaan 1970-luvun puolivälissä vallinneesta tasosta. Selityksenä on ylitarjonta, joka aiheutui 1970-luvun kysyntäodotusten romahtamisesta ydinvoimaohjelmien supistusten ja laitostilausten peruutusten myötä. Myös väkevöintipalveluiden hinnat ovat laskeneet. Jyrkkiä muutoksia hintoihin tai kysynnän ja tarjonnan suhteisiin ei lähitulevaisuudessakaan odoteta. Ydinvoimaloiden suunnittelu- ja rakennusaikojen pituuden takia kysyntä tunnetaan varsin tarkkaan ainakin vuosisadan lopulle saakka. Ainakin tällä aikavälillä tarjonnan arvioidaan kykenevän seuraamaan kysyntää. Ylimääräisten varastojen olemassaolo puolestaan heikentää uraaniteollisuuden ponnistuksia hintatason kohottamiseksi ja samalla tarjoaa kuluttajille suojaa mahdollisilta markkinahäiriöiltä. Hintojen pysyminen kauan alhaisina vähentää toisaalta investointeja uuteen tuotantoon ja uraanietsintöihin ja saattaa siten myöhemmin johtaa tarjonnan riittämättömyyteen. Jo tunnetut ja luotettavasti arvioidut halvat uraanivarat riittänevät kuitenkin nykyisellä kulutustasolla 40 vuodeksi ja todennäköisen kysynnän kasvun huomioon ottaenkin yli 30 vuodeksi. Nykyisin tunnetut ja arvioidut halvat uraanivarat ovat vain osa maapallon todellisista uraanivaroista. Niiden määrä kasvaa nopeasti, mikäli huomioon otetaan myös sellaiset varat, joiden louhinta ei kannata nykyisellä tekniikalla ja markkinahinnoilla. Maapallon potentiaaliset uraanivarat ovat varmasti nykyisin tunnettuja varoja suuremmat. Lisäksi uraanivarojen riittävyys riippuu käytetystä tekniikasta. Nykyisten reaktoreiden uraanin ominaiskulutusta voidaan vähentää 10 - 30 % vuosisadan vaihteeseen mennessä. Hyötöreaktoreita käyttämällä yhdellä uraanitonnilla voitaisiin tuottaa monikymmenkertainen määrä sähköä nykyisten ydinvoimaloiden tuotantoon verrattuna. Hyötöreaktorien mukaan arvioituna maapallon uraanivarojen energiapotentiaali on vähintään samaa luokkaa kuin maapallon hiilivarojen. Suomen ydinvoimaloiden polttoainehuolto on turvattu varmuusvarastojen, pitkäaikaisten sopimusten ja hankintojen hajauttamisen avulla. Suomen omat, kohtuullisin kustannuksin tuotettavat uraanivarat riittäisivät haluttaessa nykyisten voimaloiden tarpeisiin noin kymmeneksi vuodeksi.

KW - nuclear power plants

KW - nuclear fuels

KW - fuel cycle

KW - fuel supplies

KW - economics

M3 - Report

SN - 951-38-3580-4

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Ydinvoimaloiden polttoainehuollon tulevaisuudennäkymät

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Vira J. Ydinvoimaloiden polttoainehuollon tulevaisuudennäkymät. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 90 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1049).