Yhdyskuntajätteen kahden energiahyödyntämistavan eroavuudet ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta

Eemeli Tsupari, Sampo Soimakallio, Mona Arnold

Research output: Book/Report › Report

Abstract

EU:n tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kaatopaikoille sijoitettavan jätemäärän vähentämiseksi sekä kohonneet energiakustannukset ovat lisänneet kiinnostusta jätteen energiasisällön hyödyntämiseen. Jätteiden energiahyödyntäminen voidaan jakaa karkeasti kahteen yleiseen tapaan. Nämä ovat syntypaikkalajitellun jätteen poltto yleensä arinatekniikkaa käyttäen ja jätteistä jalostetun kierrätyspolttoaineen polttaminen rinnakkaispolttona muiden polttoaineiden kanssa. Yhtenä rinnakkaispolton hyötynä käsittelemättömän jätteen polttoon nähden on parempi sähköntuotannon hyötysuhde. Tämä vaikuttaa merkittävästi näiden jätteenpolttotapojen aiheuttamiin ilmastovaikutuksiin, sillä tuotetulla sähköllä korvataan niin sanottua marginaalisähköä, jonka tuottaminen keskimäärin aiheuttaa verrattain suuret CO2-päästöt. Toisaalta, kierrätyspolttoaineen jalostamisessa kuluu energiaa ja osa jätteen energiasisällöstä jää hyödyntämättä. Lisäksi biohajoava osa hyödyntämättä jääneestä jätteestä aiheuttaa metaanipäästöjä, jos se loppusijoitetaan kaatopaikalle. Koska tammikuussa 2008 julkistetussa EU:n energia- ja ilmastopaketissa on omat sitovat päästövähennystavoitteensa päästökauppasektorille ja päästökaupan ulkopuoliselle sektorille (ns. kansallinen kiintiö), uusien jätteenpolttolaitosten rajaaminen päästökaupan ulkopuolelle vaikeuttaisi kansallisten päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Jätteenpolttolaitosten tuottama lämpö ja sähkö vähentävät polttoaineiden käyttöä enimmäkseen päästökauppasektorilla. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin useita skenaarioita jätteiden energiasisällön hyödyntämiseksi. Tulevaisuudessa polttoon ohjautuvaa jätemäärää on hankala arvioida, joten tarkastelut tehtiin käyttämällä nykyistä polttokelpoisen yhdyskuntajätemäärän suuruusluokkaa oletusarvona. Jätemäärälle, kuten muillekin muuttujille, arvioitiin työssä vaihteluvälit, joista mallinnettiin stokastisesti todennäköisyysjakaumina esitetyt tulokset. Erot kasvihuonekaasupäästöissä eri skenaarioiden välillä ovat molemmilla sektoreilla satoja tuhansia CO2-ekvivalenttitonneja vuodessa. Päästökaupan ulkopuolisella sektorilla erot skenaarioiden välillä vastaavat 3-14 % koko päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästövähennysvelvoitteesta Suomessa. Sektorit yhteenlaskettuina kasvihuonekaasupäästöt näyttäisivät vähenevän parhaissa skenaarioissa pelkästään korvaushyötyjen kautta 0,5-1 Mt vuodessa nykytilaan verrattuna. Huonoimmissa tapauksissa korvaushyödyt saattavat olla jopa negatiivisia. Kaikissa tarkastelluissa skenaarioissa kaatopaikkojen metaanipäästöt kuitenkin vähentyvät nykytilanteeseen verrattuna. Näille päästöille ei ole esitetty kvantitatiivisia arvioita, sillä vaikutus olisi sama kaikille skenaarioille, koska kaatopaikkasijoitukseen ohjautuva yhdyskuntajätemäärä vähenee niissä yhtä paljon. Kierrätyspolttoaineen valmistuksesta syntyvän alitteen mahdollisen kaatopaikkasijoituksen aiheuttamat metaanipäästöt on kuitenkin huomioitu tuloksissa. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii paljon toimenpiteitä, joista osa tulee olemaan myös kalliita. Optimaalisella tavalla hyödynnettynä jätteiden materiaali- ja energiakierrätyksellä voidaan saavuttaa päästövähennysten lisäksi jopa taloudellista voittoa. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella yritysjätettä, jonka jalostuksen REFin saanto on kotitalousjätettä parempi, ei kannattaisi ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta polttaa jätteenpolttolaitoksissa. REFin rinnakkaispoltolla saavutetaan korkeampi sähköntuotannon hyötysuhde ja sitä kautta suuremmat korvaushyödyt kuin jätteenpolttolaitoksilla
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages58
ISBN (Electronic)978-951-38-7232-8
ISBN (Print)978-951-38-7233-5
Publication statusPublished - 2008
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number2446
ISSN1235-0605

Fingerprint

climate change
energy
Olla

Keywords

  • waste to energy
  • incineration
  • recycled fuel
  • REF
  • SRF
  • RDF
  • climate change
  • greenhouse gases
  • emission trading

Cite this

Tsupari, E., Soimakallio, S., & Arnold, M. (2008). Yhdyskuntajätteen kahden energiahyödyntämistavan eroavuudet ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2446
Tsupari, Eemeli ; Soimakallio, Sampo ; Arnold, Mona. / Yhdyskuntajätteen kahden energiahyödyntämistavan eroavuudet ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2008. 58 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2446).
@book{23fbae1b25574e84971334dbe89eb4d0,
title = "Yhdyskuntaj{\"a}tteen kahden energiahy{\"o}dynt{\"a}mistavan eroavuudet ilmastonmuutoksen hillinn{\"a}n n{\"a}k{\"o}kulmasta",
abstract = "EU:n tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kaatopaikoille sijoitettavan j{\"a}tem{\"a}{\"a}r{\"a}n v{\"a}hent{\"a}miseksi sek{\"a} kohonneet energiakustannukset ovat lis{\"a}nneet kiinnostusta j{\"a}tteen energiasis{\"a}ll{\"o}n hy{\"o}dynt{\"a}miseen. J{\"a}tteiden energiahy{\"o}dynt{\"a}minen voidaan jakaa karkeasti kahteen yleiseen tapaan. N{\"a}m{\"a} ovat syntypaikkalajitellun j{\"a}tteen poltto yleens{\"a} arinatekniikkaa k{\"a}ytt{\"a}en ja j{\"a}tteist{\"a} jalostetun kierr{\"a}tyspolttoaineen polttaminen rinnakkaispolttona muiden polttoaineiden kanssa. Yhten{\"a} rinnakkaispolton hy{\"o}tyn{\"a} k{\"a}sittelem{\"a}tt{\"o}m{\"a}n j{\"a}tteen polttoon n{\"a}hden on parempi s{\"a}hk{\"o}ntuotannon hy{\"o}tysuhde. T{\"a}m{\"a} vaikuttaa merkitt{\"a}v{\"a}sti n{\"a}iden j{\"a}tteenpolttotapojen aiheuttamiin ilmastovaikutuksiin, sill{\"a} tuotetulla s{\"a}hk{\"o}ll{\"a} korvataan niin sanottua marginaalis{\"a}hk{\"o}{\"a}, jonka tuottaminen keskim{\"a}{\"a}rin aiheuttaa verrattain suuret CO2-p{\"a}{\"a}st{\"o}t. Toisaalta, kierr{\"a}tyspolttoaineen jalostamisessa kuluu energiaa ja osa j{\"a}tteen energiasis{\"a}ll{\"o}st{\"a} j{\"a}{\"a} hy{\"o}dynt{\"a}m{\"a}tt{\"a}. Lis{\"a}ksi biohajoava osa hy{\"o}dynt{\"a}m{\"a}tt{\"a} j{\"a}{\"a}neest{\"a} j{\"a}tteest{\"a} aiheuttaa metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}, jos se loppusijoitetaan kaatopaikalle. Koska tammikuussa 2008 julkistetussa EU:n energia- ja ilmastopaketissa on omat sitovat p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennystavoitteensa p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppasektorille ja p{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan ulkopuoliselle sektorille (ns. kansallinen kiinti{\"o}), uusien j{\"a}tteenpolttolaitosten rajaaminen p{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan ulkopuolelle vaikeuttaisi kansallisten p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennystavoitteiden saavuttamista. J{\"a}tteenpolttolaitosten tuottama l{\"a}mp{\"o} ja s{\"a}hk{\"o} v{\"a}hent{\"a}v{\"a}t polttoaineiden k{\"a}ytt{\"o}{\"a} enimm{\"a}kseen p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppasektorilla. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa tarkasteltiin useita skenaarioita j{\"a}tteiden energiasis{\"a}ll{\"o}n hy{\"o}dynt{\"a}miseksi. Tulevaisuudessa polttoon ohjautuvaa j{\"a}tem{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} on hankala arvioida, joten tarkastelut tehtiin k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} nykyist{\"a} polttokelpoisen yhdyskuntaj{\"a}tem{\"a}{\"a}r{\"a}n suuruusluokkaa oletusarvona. J{\"a}tem{\"a}{\"a}r{\"a}lle, kuten muillekin muuttujille, arvioitiin ty{\"o}ss{\"a} vaihteluv{\"a}lit, joista mallinnettiin stokastisesti todenn{\"a}k{\"o}isyysjakaumina esitetyt tulokset. Erot kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}iss{\"a} eri skenaarioiden v{\"a}lill{\"a} ovat molemmilla sektoreilla satoja tuhansia CO2-ekvivalenttitonneja vuodessa. P{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan ulkopuolisella sektorilla erot skenaarioiden v{\"a}lill{\"a} vastaavat 3-14 {\%} koko p{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan ulkopuolisen sektorin p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennysvelvoitteesta Suomessa. Sektorit yhteenlaskettuina kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t n{\"a}ytt{\"a}isiv{\"a}t v{\"a}henev{\"a}n parhaissa skenaarioissa pelk{\"a}st{\"a}{\"a}n korvaushy{\"o}tyjen kautta 0,5-1 Mt vuodessa nykytilaan verrattuna. Huonoimmissa tapauksissa korvaushy{\"o}dyt saattavat olla jopa negatiivisia. Kaikissa tarkastelluissa skenaarioissa kaatopaikkojen metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}t kuitenkin v{\"a}hentyv{\"a}t nykytilanteeseen verrattuna. N{\"a}ille p{\"a}{\"a}st{\"o}ille ei ole esitetty kvantitatiivisia arvioita, sill{\"a} vaikutus olisi sama kaikille skenaarioille, koska kaatopaikkasijoitukseen ohjautuva yhdyskuntaj{\"a}tem{\"a}{\"a}r{\"a} v{\"a}henee niiss{\"a} yht{\"a} paljon. Kierr{\"a}tyspolttoaineen valmistuksesta syntyv{\"a}n alitteen mahdollisen kaatopaikkasijoituksen aiheuttamat metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}t on kuitenkin huomioitu tuloksissa. Ilmastonmuutoksen hillint{\"a} vaatii paljon toimenpiteit{\"a}, joista osa tulee olemaan my{\"o}s kalliita. Optimaalisella tavalla hy{\"o}dynnettyn{\"a} j{\"a}tteiden materiaali- ja energiakierr{\"a}tyksell{\"a} voidaan saavuttaa p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennysten lis{\"a}ksi jopa taloudellista voittoa. T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen tulosten perusteella yritysj{\"a}tett{\"a}, jonka jalostuksen REFin saanto on kotitalousj{\"a}tett{\"a} parempi, ei kannattaisi ilmastonmuutoksen hillinn{\"a}n n{\"a}k{\"o}kulmasta polttaa j{\"a}tteenpolttolaitoksissa. REFin rinnakkaispoltolla saavutetaan korkeampi s{\"a}hk{\"o}ntuotannon hy{\"o}tysuhde ja sit{\"a} kautta suuremmat korvaushy{\"o}dyt kuin j{\"a}tteenpolttolaitoksilla",
keywords = "waste to energy, incineration, recycled fuel, REF, SRF, RDF, climate change, greenhouse gases, emission trading",
author = "Eemeli Tsupari and Sampo Soimakallio and Mona Arnold",
year = "2008",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-7233-5",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2446",
address = "Finland",

}

Tsupari, E, Soimakallio, S & Arnold, M 2008, Yhdyskuntajätteen kahden energiahyödyntämistavan eroavuudet ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2446, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Yhdyskuntajätteen kahden energiahyödyntämistavan eroavuudet ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. / Tsupari, Eemeli; Soimakallio, Sampo; Arnold, Mona.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2008. 58 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2446).

Research output: Book/Report › Report

TY - BOOK

T1 - Yhdyskuntajätteen kahden energiahyödyntämistavan eroavuudet ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta

AU - Tsupari, Eemeli

AU - Soimakallio, Sampo

AU - Arnold, Mona

PY - 2008

Y1 - 2008

N2 - EU:n tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kaatopaikoille sijoitettavan jätemäärän vähentämiseksi sekä kohonneet energiakustannukset ovat lisänneet kiinnostusta jätteen energiasisällön hyödyntämiseen. Jätteiden energiahyödyntäminen voidaan jakaa karkeasti kahteen yleiseen tapaan. Nämä ovat syntypaikkalajitellun jätteen poltto yleensä arinatekniikkaa käyttäen ja jätteistä jalostetun kierrätyspolttoaineen polttaminen rinnakkaispolttona muiden polttoaineiden kanssa. Yhtenä rinnakkaispolton hyötynä käsittelemättömän jätteen polttoon nähden on parempi sähköntuotannon hyötysuhde. Tämä vaikuttaa merkittävästi näiden jätteenpolttotapojen aiheuttamiin ilmastovaikutuksiin, sillä tuotetulla sähköllä korvataan niin sanottua marginaalisähköä, jonka tuottaminen keskimäärin aiheuttaa verrattain suuret CO2-päästöt. Toisaalta, kierrätyspolttoaineen jalostamisessa kuluu energiaa ja osa jätteen energiasisällöstä jää hyödyntämättä. Lisäksi biohajoava osa hyödyntämättä jääneestä jätteestä aiheuttaa metaanipäästöjä, jos se loppusijoitetaan kaatopaikalle. Koska tammikuussa 2008 julkistetussa EU:n energia- ja ilmastopaketissa on omat sitovat päästövähennystavoitteensa päästökauppasektorille ja päästökaupan ulkopuoliselle sektorille (ns. kansallinen kiintiö), uusien jätteenpolttolaitosten rajaaminen päästökaupan ulkopuolelle vaikeuttaisi kansallisten päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Jätteenpolttolaitosten tuottama lämpö ja sähkö vähentävät polttoaineiden käyttöä enimmäkseen päästökauppasektorilla. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin useita skenaarioita jätteiden energiasisällön hyödyntämiseksi. Tulevaisuudessa polttoon ohjautuvaa jätemäärää on hankala arvioida, joten tarkastelut tehtiin käyttämällä nykyistä polttokelpoisen yhdyskuntajätemäärän suuruusluokkaa oletusarvona. Jätemäärälle, kuten muillekin muuttujille, arvioitiin työssä vaihteluvälit, joista mallinnettiin stokastisesti todennäköisyysjakaumina esitetyt tulokset. Erot kasvihuonekaasupäästöissä eri skenaarioiden välillä ovat molemmilla sektoreilla satoja tuhansia CO2-ekvivalenttitonneja vuodessa. Päästökaupan ulkopuolisella sektorilla erot skenaarioiden välillä vastaavat 3-14 % koko päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästövähennysvelvoitteesta Suomessa. Sektorit yhteenlaskettuina kasvihuonekaasupäästöt näyttäisivät vähenevän parhaissa skenaarioissa pelkästään korvaushyötyjen kautta 0,5-1 Mt vuodessa nykytilaan verrattuna. Huonoimmissa tapauksissa korvaushyödyt saattavat olla jopa negatiivisia. Kaikissa tarkastelluissa skenaarioissa kaatopaikkojen metaanipäästöt kuitenkin vähentyvät nykytilanteeseen verrattuna. Näille päästöille ei ole esitetty kvantitatiivisia arvioita, sillä vaikutus olisi sama kaikille skenaarioille, koska kaatopaikkasijoitukseen ohjautuva yhdyskuntajätemäärä vähenee niissä yhtä paljon. Kierrätyspolttoaineen valmistuksesta syntyvän alitteen mahdollisen kaatopaikkasijoituksen aiheuttamat metaanipäästöt on kuitenkin huomioitu tuloksissa. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii paljon toimenpiteitä, joista osa tulee olemaan myös kalliita. Optimaalisella tavalla hyödynnettynä jätteiden materiaali- ja energiakierrätyksellä voidaan saavuttaa päästövähennysten lisäksi jopa taloudellista voittoa. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella yritysjätettä, jonka jalostuksen REFin saanto on kotitalousjätettä parempi, ei kannattaisi ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta polttaa jätteenpolttolaitoksissa. REFin rinnakkaispoltolla saavutetaan korkeampi sähköntuotannon hyötysuhde ja sitä kautta suuremmat korvaushyödyt kuin jätteenpolttolaitoksilla

AB - EU:n tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kaatopaikoille sijoitettavan jätemäärän vähentämiseksi sekä kohonneet energiakustannukset ovat lisänneet kiinnostusta jätteen energiasisällön hyödyntämiseen. Jätteiden energiahyödyntäminen voidaan jakaa karkeasti kahteen yleiseen tapaan. Nämä ovat syntypaikkalajitellun jätteen poltto yleensä arinatekniikkaa käyttäen ja jätteistä jalostetun kierrätyspolttoaineen polttaminen rinnakkaispolttona muiden polttoaineiden kanssa. Yhtenä rinnakkaispolton hyötynä käsittelemättömän jätteen polttoon nähden on parempi sähköntuotannon hyötysuhde. Tämä vaikuttaa merkittävästi näiden jätteenpolttotapojen aiheuttamiin ilmastovaikutuksiin, sillä tuotetulla sähköllä korvataan niin sanottua marginaalisähköä, jonka tuottaminen keskimäärin aiheuttaa verrattain suuret CO2-päästöt. Toisaalta, kierrätyspolttoaineen jalostamisessa kuluu energiaa ja osa jätteen energiasisällöstä jää hyödyntämättä. Lisäksi biohajoava osa hyödyntämättä jääneestä jätteestä aiheuttaa metaanipäästöjä, jos se loppusijoitetaan kaatopaikalle. Koska tammikuussa 2008 julkistetussa EU:n energia- ja ilmastopaketissa on omat sitovat päästövähennystavoitteensa päästökauppasektorille ja päästökaupan ulkopuoliselle sektorille (ns. kansallinen kiintiö), uusien jätteenpolttolaitosten rajaaminen päästökaupan ulkopuolelle vaikeuttaisi kansallisten päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Jätteenpolttolaitosten tuottama lämpö ja sähkö vähentävät polttoaineiden käyttöä enimmäkseen päästökauppasektorilla. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin useita skenaarioita jätteiden energiasisällön hyödyntämiseksi. Tulevaisuudessa polttoon ohjautuvaa jätemäärää on hankala arvioida, joten tarkastelut tehtiin käyttämällä nykyistä polttokelpoisen yhdyskuntajätemäärän suuruusluokkaa oletusarvona. Jätemäärälle, kuten muillekin muuttujille, arvioitiin työssä vaihteluvälit, joista mallinnettiin stokastisesti todennäköisyysjakaumina esitetyt tulokset. Erot kasvihuonekaasupäästöissä eri skenaarioiden välillä ovat molemmilla sektoreilla satoja tuhansia CO2-ekvivalenttitonneja vuodessa. Päästökaupan ulkopuolisella sektorilla erot skenaarioiden välillä vastaavat 3-14 % koko päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästövähennysvelvoitteesta Suomessa. Sektorit yhteenlaskettuina kasvihuonekaasupäästöt näyttäisivät vähenevän parhaissa skenaarioissa pelkästään korvaushyötyjen kautta 0,5-1 Mt vuodessa nykytilaan verrattuna. Huonoimmissa tapauksissa korvaushyödyt saattavat olla jopa negatiivisia. Kaikissa tarkastelluissa skenaarioissa kaatopaikkojen metaanipäästöt kuitenkin vähentyvät nykytilanteeseen verrattuna. Näille päästöille ei ole esitetty kvantitatiivisia arvioita, sillä vaikutus olisi sama kaikille skenaarioille, koska kaatopaikkasijoitukseen ohjautuva yhdyskuntajätemäärä vähenee niissä yhtä paljon. Kierrätyspolttoaineen valmistuksesta syntyvän alitteen mahdollisen kaatopaikkasijoituksen aiheuttamat metaanipäästöt on kuitenkin huomioitu tuloksissa. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii paljon toimenpiteitä, joista osa tulee olemaan myös kalliita. Optimaalisella tavalla hyödynnettynä jätteiden materiaali- ja energiakierrätyksellä voidaan saavuttaa päästövähennysten lisäksi jopa taloudellista voittoa. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella yritysjätettä, jonka jalostuksen REFin saanto on kotitalousjätettä parempi, ei kannattaisi ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta polttaa jätteenpolttolaitoksissa. REFin rinnakkaispoltolla saavutetaan korkeampi sähköntuotannon hyötysuhde ja sitä kautta suuremmat korvaushyödyt kuin jätteenpolttolaitoksilla

KW - waste to energy

KW - incineration

KW - recycled fuel

KW - REF

KW - SRF

KW - RDF

KW - climate change

KW - greenhouse gases

KW - emission trading

M3 - Report

SN - 978-951-38-7233-5

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Yhdyskuntajätteen kahden energiahyödyntämistavan eroavuudet ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Tsupari E, Soimakallio S, Arnold M. Yhdyskuntajätteen kahden energiahyödyntämistavan eroavuudet ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2008. 58 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2446).

Access to Document