Yhteenveto komission ehdottamasta ilmanlaatupaketista ja arvio sen vaikutuksista ilmastopolitiikkaan Suomessa

Tomi J. Lindroos, Tommi Ekholm

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Euroopan komissio on ehdottanut puhtaan ilman toimenpideohjelmaa, ns. ilmanlaatupakettia, mikä sisältää kaksi keskeistä direktiiviä: päästökattodirektiivin päivityksen ja keskisuurten polttolaitosten päästöjä säätelevän MCP-direktiivin. Komission vaikutustenarvion mukaan ilmanlaatupaketti maksaisi EU:lle noin 4,3 mrd vuodessa vuonna 2030, mutta parantaisi terveydentilaa sekä pienentäisi ympäristön ja rakennetun ympäristön tuhoutumista. Rahallisessa arvossa mitattuna hyödyt voisivat olla yli 10 kertaa suuremmat kuin kustannukset. Suomen nykytoimet riittäisivät rikin oksidien, NMVOC:n ja metaanin päästökattojen saavuttamiseen. Pienhiukkasten ja typen oksidien vähentämisessä saatetaan tarvita lisätoimia. Ammoniakkipäästöjen vähentämisessä lisätoimia tarvitaan. Raportissa on esitetty kaikille jäsenmaiden arviot sekä päästökehityksistä että mahdollisesta tarpeesta lisävähennyksille. MCP-direktiivi kiristäisi erityisesti biomassaa polttavien 1-50 MW kattiloiden hiukkaspäästörajoja. MCP-direktiiviehdotuksen uudemmissa versioissa pienten biomassakattiloiden hiukkaspäästörajoja oli lievennetty, mutta lopulliset raja-arvot eivät kirjoitushetkellä ole vielä selvillä. Kotimaiset arviot MCP-direktiivin edellyttämistä investointikustannuksista ovat suuremmat kuin komission arviot. Ehdotetut ilmanlaatua parantavat direktiivit linkittyvät ilmastopolitiikkaan käytännössä kaikilla sektoreilla paitsi maankäyttösektorilla. Päästökattodirektiivi ja ilmastopolitiikka vaikuttavat toisiinsa etenkin kolmessa seuraavassa teemassa: puun pienpolton lisääntyminen, metaanipäästöjen rajoittaminen ja ammoniakkipäästöjen vähentäminen yhdessä maatalouden CH4- ja N2O-päästöjen kanssa. MCP-direktiivi edellyttää keskisuurilta sähkön- ja lämmöntuottajilta investointeja, joiden vuoksi MCP-direktiivillä on etenkin lämmön hintaa korottava vaikutus. Vaikutuksen suuruutta ei voi arvioida ilman kattavaa laitostietokantaa. Jos lämmön hinta nousee, se voi kannustaa kuluttajia siirtymään muihin lämmitysmuotoihin. MCP-direktiivi parantaa kilpailukykyä hieman sekä talokohtaisissa lämmitysratkaisuissa että niissä keskitetyissä lämmöntuottoratkaisuissa, jotka eivät perustu polttoon, kuten geoterminen energia ja lämmön talteenotto.
    Original languageFinnish
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages56
    Publication statusPublished - 2014
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesVTT Tutkimusraportti
    VolumeVTT-R-05840-14

    Cite this

    Lindroos, T. J., & Ekholm, T. (2014). Yhteenveto komission ehdottamasta ilmanlaatupaketista ja arvio sen vaikutuksista ilmastopolitiikkaan Suomessa. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tutkimusraportti, Vol.. VTT-R-05840-14
    Lindroos, Tomi J. ; Ekholm, Tommi. / Yhteenveto komission ehdottamasta ilmanlaatupaketista ja arvio sen vaikutuksista ilmastopolitiikkaan Suomessa. VTT Technical Research Centre of Finland, 2014. 56 p. (VTT Tutkimusraportti, Vol. VTT-R-05840-14).
    @book{c7db65484dba4a999cddecd3dfdab718,
    title = "Yhteenveto komission ehdottamasta ilmanlaatupaketista ja arvio sen vaikutuksista ilmastopolitiikkaan Suomessa",
    abstract = "Euroopan komissio on ehdottanut puhtaan ilman toimenpideohjelmaa, ns. ilmanlaatupakettia, mik{\"a} sis{\"a}lt{\"a}{\"a} kaksi keskeist{\"a} direktiivi{\"a}: p{\"a}{\"a}st{\"o}kattodirektiivin p{\"a}ivityksen ja keskisuurten polttolaitosten p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} s{\"a}{\"a}telev{\"a}n MCP-direktiivin. Komission vaikutustenarvion mukaan ilmanlaatupaketti maksaisi EU:lle noin 4,3 mrd vuodessa vuonna 2030, mutta parantaisi terveydentilaa sek{\"a} pienent{\"a}isi ymp{\"a}rist{\"o}n ja rakennetun ymp{\"a}rist{\"o}n tuhoutumista. Rahallisessa arvossa mitattuna hy{\"o}dyt voisivat olla yli 10 kertaa suuremmat kuin kustannukset. Suomen nykytoimet riitt{\"a}isiv{\"a}t rikin oksidien, NMVOC:n ja metaanin p{\"a}{\"a}st{\"o}kattojen saavuttamiseen. Pienhiukkasten ja typen oksidien v{\"a}hent{\"a}misess{\"a} saatetaan tarvita lis{\"a}toimia. Ammoniakkip{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misess{\"a} lis{\"a}toimia tarvitaan. Raportissa on esitetty kaikille j{\"a}senmaiden arviot sek{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}kehityksist{\"a} ett{\"a} mahdollisesta tarpeesta lis{\"a}v{\"a}hennyksille. MCP-direktiivi kirist{\"a}isi erityisesti biomassaa polttavien 1-50 MW kattiloiden hiukkasp{\"a}{\"a}st{\"o}rajoja. MCP-direktiiviehdotuksen uudemmissa versioissa pienten biomassakattiloiden hiukkasp{\"a}{\"a}st{\"o}rajoja oli lievennetty, mutta lopulliset raja-arvot eiv{\"a}t kirjoitushetkell{\"a} ole viel{\"a} selvill{\"a}. Kotimaiset arviot MCP-direktiivin edellytt{\"a}mist{\"a} investointikustannuksista ovat suuremmat kuin komission arviot. Ehdotetut ilmanlaatua parantavat direktiivit linkittyv{\"a}t ilmastopolitiikkaan k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} kaikilla sektoreilla paitsi maank{\"a}ytt{\"o}sektorilla. P{\"a}{\"a}st{\"o}kattodirektiivi ja ilmastopolitiikka vaikuttavat toisiinsa etenkin kolmessa seuraavassa teemassa: puun pienpolton lis{\"a}{\"a}ntyminen, metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittaminen ja ammoniakkip{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}minen yhdess{\"a} maatalouden CH4- ja N2O-p{\"a}{\"a}st{\"o}jen kanssa. MCP-direktiivi edellytt{\"a}{\"a} keskisuurilta s{\"a}hk{\"o}n- ja l{\"a}mm{\"o}ntuottajilta investointeja, joiden vuoksi MCP-direktiivill{\"a} on etenkin l{\"a}mm{\"o}n hintaa korottava vaikutus. Vaikutuksen suuruutta ei voi arvioida ilman kattavaa laitostietokantaa. Jos l{\"a}mm{\"o}n hinta nousee, se voi kannustaa kuluttajia siirtym{\"a}{\"a}n muihin l{\"a}mmitysmuotoihin. MCP-direktiivi parantaa kilpailukyky{\"a} hieman sek{\"a} talokohtaisissa l{\"a}mmitysratkaisuissa ett{\"a} niiss{\"a} keskitetyiss{\"a} l{\"a}mm{\"o}ntuottoratkaisuissa, jotka eiv{\"a}t perustu polttoon, kuten geoterminen energia ja l{\"a}mm{\"o}n talteenotto.",
    author = "Lindroos, {Tomi J.} and Tommi Ekholm",
    year = "2014",
    language = "Finnish",
    series = "VTT Tutkimusraportti",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    address = "Finland",

    }

    Lindroos, TJ & Ekholm, T 2014, Yhteenveto komission ehdottamasta ilmanlaatupaketista ja arvio sen vaikutuksista ilmastopolitiikkaan Suomessa. VTT Tutkimusraportti, vol. VTT-R-05840-14, VTT Technical Research Centre of Finland.

    Yhteenveto komission ehdottamasta ilmanlaatupaketista ja arvio sen vaikutuksista ilmastopolitiikkaan Suomessa. / Lindroos, Tomi J.; Ekholm, Tommi.

    VTT Technical Research Centre of Finland, 2014. 56 p. (VTT Tutkimusraportti, Vol. VTT-R-05840-14).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Yhteenveto komission ehdottamasta ilmanlaatupaketista ja arvio sen vaikutuksista ilmastopolitiikkaan Suomessa

    AU - Lindroos, Tomi J.

    AU - Ekholm, Tommi

    PY - 2014

    Y1 - 2014

    N2 - Euroopan komissio on ehdottanut puhtaan ilman toimenpideohjelmaa, ns. ilmanlaatupakettia, mikä sisältää kaksi keskeistä direktiiviä: päästökattodirektiivin päivityksen ja keskisuurten polttolaitosten päästöjä säätelevän MCP-direktiivin. Komission vaikutustenarvion mukaan ilmanlaatupaketti maksaisi EU:lle noin 4,3 mrd vuodessa vuonna 2030, mutta parantaisi terveydentilaa sekä pienentäisi ympäristön ja rakennetun ympäristön tuhoutumista. Rahallisessa arvossa mitattuna hyödyt voisivat olla yli 10 kertaa suuremmat kuin kustannukset. Suomen nykytoimet riittäisivät rikin oksidien, NMVOC:n ja metaanin päästökattojen saavuttamiseen. Pienhiukkasten ja typen oksidien vähentämisessä saatetaan tarvita lisätoimia. Ammoniakkipäästöjen vähentämisessä lisätoimia tarvitaan. Raportissa on esitetty kaikille jäsenmaiden arviot sekä päästökehityksistä että mahdollisesta tarpeesta lisävähennyksille. MCP-direktiivi kiristäisi erityisesti biomassaa polttavien 1-50 MW kattiloiden hiukkaspäästörajoja. MCP-direktiiviehdotuksen uudemmissa versioissa pienten biomassakattiloiden hiukkaspäästörajoja oli lievennetty, mutta lopulliset raja-arvot eivät kirjoitushetkellä ole vielä selvillä. Kotimaiset arviot MCP-direktiivin edellyttämistä investointikustannuksista ovat suuremmat kuin komission arviot. Ehdotetut ilmanlaatua parantavat direktiivit linkittyvät ilmastopolitiikkaan käytännössä kaikilla sektoreilla paitsi maankäyttösektorilla. Päästökattodirektiivi ja ilmastopolitiikka vaikuttavat toisiinsa etenkin kolmessa seuraavassa teemassa: puun pienpolton lisääntyminen, metaanipäästöjen rajoittaminen ja ammoniakkipäästöjen vähentäminen yhdessä maatalouden CH4- ja N2O-päästöjen kanssa. MCP-direktiivi edellyttää keskisuurilta sähkön- ja lämmöntuottajilta investointeja, joiden vuoksi MCP-direktiivillä on etenkin lämmön hintaa korottava vaikutus. Vaikutuksen suuruutta ei voi arvioida ilman kattavaa laitostietokantaa. Jos lämmön hinta nousee, se voi kannustaa kuluttajia siirtymään muihin lämmitysmuotoihin. MCP-direktiivi parantaa kilpailukykyä hieman sekä talokohtaisissa lämmitysratkaisuissa että niissä keskitetyissä lämmöntuottoratkaisuissa, jotka eivät perustu polttoon, kuten geoterminen energia ja lämmön talteenotto.

    AB - Euroopan komissio on ehdottanut puhtaan ilman toimenpideohjelmaa, ns. ilmanlaatupakettia, mikä sisältää kaksi keskeistä direktiiviä: päästökattodirektiivin päivityksen ja keskisuurten polttolaitosten päästöjä säätelevän MCP-direktiivin. Komission vaikutustenarvion mukaan ilmanlaatupaketti maksaisi EU:lle noin 4,3 mrd vuodessa vuonna 2030, mutta parantaisi terveydentilaa sekä pienentäisi ympäristön ja rakennetun ympäristön tuhoutumista. Rahallisessa arvossa mitattuna hyödyt voisivat olla yli 10 kertaa suuremmat kuin kustannukset. Suomen nykytoimet riittäisivät rikin oksidien, NMVOC:n ja metaanin päästökattojen saavuttamiseen. Pienhiukkasten ja typen oksidien vähentämisessä saatetaan tarvita lisätoimia. Ammoniakkipäästöjen vähentämisessä lisätoimia tarvitaan. Raportissa on esitetty kaikille jäsenmaiden arviot sekä päästökehityksistä että mahdollisesta tarpeesta lisävähennyksille. MCP-direktiivi kiristäisi erityisesti biomassaa polttavien 1-50 MW kattiloiden hiukkaspäästörajoja. MCP-direktiiviehdotuksen uudemmissa versioissa pienten biomassakattiloiden hiukkaspäästörajoja oli lievennetty, mutta lopulliset raja-arvot eivät kirjoitushetkellä ole vielä selvillä. Kotimaiset arviot MCP-direktiivin edellyttämistä investointikustannuksista ovat suuremmat kuin komission arviot. Ehdotetut ilmanlaatua parantavat direktiivit linkittyvät ilmastopolitiikkaan käytännössä kaikilla sektoreilla paitsi maankäyttösektorilla. Päästökattodirektiivi ja ilmastopolitiikka vaikuttavat toisiinsa etenkin kolmessa seuraavassa teemassa: puun pienpolton lisääntyminen, metaanipäästöjen rajoittaminen ja ammoniakkipäästöjen vähentäminen yhdessä maatalouden CH4- ja N2O-päästöjen kanssa. MCP-direktiivi edellyttää keskisuurilta sähkön- ja lämmöntuottajilta investointeja, joiden vuoksi MCP-direktiivillä on etenkin lämmön hintaa korottava vaikutus. Vaikutuksen suuruutta ei voi arvioida ilman kattavaa laitostietokantaa. Jos lämmön hinta nousee, se voi kannustaa kuluttajia siirtymään muihin lämmitysmuotoihin. MCP-direktiivi parantaa kilpailukykyä hieman sekä talokohtaisissa lämmitysratkaisuissa että niissä keskitetyissä lämmöntuottoratkaisuissa, jotka eivät perustu polttoon, kuten geoterminen energia ja lämmön talteenotto.

    M3 - Report

    T3 - VTT Tutkimusraportti

    BT - Yhteenveto komission ehdottamasta ilmanlaatupaketista ja arvio sen vaikutuksista ilmastopolitiikkaan Suomessa

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    ER -

    Lindroos TJ, Ekholm T. Yhteenveto komission ehdottamasta ilmanlaatupaketista ja arvio sen vaikutuksista ilmastopolitiikkaan Suomessa. VTT Technical Research Centre of Finland, 2014. 56 p. (VTT Tutkimusraportti, Vol. VTT-R-05840-14).