Yhteenveto komission ehdottamasta ilmanlaatupaketista ja arvio sen vaikutuksista ilmastopolitiikkaan Suomessa

Tomi J. Lindroos, Tommi Ekholm

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Euroopan komissio on ehdottanut puhtaan ilman toimenpideohjelmaa, ns. ilmanlaatupakettia, mikä sisältää kaksi keskeistä direktiiviä: päästökattodirektiivin päivityksen ja keskisuurten polttolaitosten päästöjä säätelevän MCP-direktiivin. Komission vaikutustenarvion mukaan ilmanlaatupaketti maksaisi EU:lle noin 4,3 mrd vuodessa vuonna 2030, mutta parantaisi terveydentilaa sekä pienentäisi ympäristön ja rakennetun ympäristön tuhoutumista. Rahallisessa arvossa mitattuna hyödyt voisivat olla yli 10 kertaa suuremmat kuin kustannukset. Suomen nykytoimet riittäisivät rikin oksidien, NMVOC:n ja metaanin päästökattojen saavuttamiseen. Pienhiukkasten ja typen oksidien vähentämisessä saatetaan tarvita lisätoimia. Ammoniakkipäästöjen vähentämisessä lisätoimia tarvitaan. Raportissa on esitetty kaikille jäsenmaiden arviot sekä päästökehityksistä että mahdollisesta tarpeesta lisävähennyksille. MCP-direktiivi kiristäisi erityisesti biomassaa polttavien 1-50 MW kattiloiden hiukkaspäästörajoja. MCP-direktiiviehdotuksen uudemmissa versioissa pienten biomassakattiloiden hiukkaspäästörajoja oli lievennetty, mutta lopulliset raja-arvot eivät kirjoitushetkellä ole vielä selvillä. Kotimaiset arviot MCP-direktiivin edellyttämistä investointikustannuksista ovat suuremmat kuin komission arviot. Ehdotetut ilmanlaatua parantavat direktiivit linkittyvät ilmastopolitiikkaan käytännössä kaikilla sektoreilla paitsi maankäyttösektorilla. Päästökattodirektiivi ja ilmastopolitiikka vaikuttavat toisiinsa etenkin kolmessa seuraavassa teemassa: puun pienpolton lisääntyminen, metaanipäästöjen rajoittaminen ja ammoniakkipäästöjen vähentäminen yhdessä maatalouden CH4- ja N2O-päästöjen kanssa. MCP-direktiivi edellyttää keskisuurilta sähkön- ja lämmöntuottajilta investointeja, joiden vuoksi MCP-direktiivillä on etenkin lämmön hintaa korottava vaikutus. Vaikutuksen suuruutta ei voi arvioida ilman kattavaa laitostietokantaa. Jos lämmön hinta nousee, se voi kannustaa kuluttajia siirtymään muihin lämmitysmuotoihin. MCP-direktiivi parantaa kilpailukykyä hieman sekä talokohtaisissa lämmitysratkaisuissa että niissä keskitetyissä lämmöntuottoratkaisuissa, jotka eivät perustu polttoon, kuten geoterminen energia ja lämmön talteenotto.
    Original languageFinnish
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages56
    Publication statusPublished - 2014
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesVTT Tutkimusraportti
    VolumeVTT-R-05840-14

    Cite this