Abstract
Kuolemaan johtaneet työtapaturmat yhteisillä työpaikoilla: Miten ne syntyvät ja miten ne tehokkaimmin torjutaan -tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa tietoa siitä, mitkä tekijät ovat keskeisiä sattuneissa tapaturmissa. Erityisesti tarkoitus oli selvittää millä tavalla yhteinen työpaikka on vaikuttanut tapaturman syntyyn tapaturmatorjuntakeinojen löytämiseksi. Tutkimuksen aineistoksi valittiin kaikki vuosina 1999-2004 sattuneet työpaikkakuolemantapaukset (ns. TOT -tapaukset). Tutkimuksessa analysointiin kaikkiaan 167 TOT -raporteissa esitettyä, kuolemaan johtanutta työtapaturmatapausta, joissa oli yhteensä 171 menehtynyttä. Yhteisten työpaikkojen tapauksia oli kaikista tutkituista TOT -tapauksista lähes puolet. Yhteisten työpaikkojen tapauksiin liittyi hieman enemmän tapaturmatekijöitä kuin ei-yhteisten työpaikkojen tapauksiin. Yhteisten työpaikkojen tapaturmiin vaikutti yleensä sekä menehtyneen oman yrityksen että toisten yritysten toiminta. Oman yrityksen toiminta käsitti menehtyneen oman toiminnan lisäksi hänen työnantajansa sekä työtoveriensa toiminnan. Merkittävin näistä oli menehtyneen oma toiminta. Toisen työnantajan toiminta vaikutti vahvasti tapaturman syntymiseen joka viidennessä tapauksessa. Yhteisellä työpaikalla sattuneiden tapaturmien tapaturmatekijöistä merkittävä osa oli syntynyt jo jonkin aikaa ennen tapaturman sattumista. Tiedonkulku ja yhteistyö sekä perehdyttäminen liittyivät lähes puoleen yhteisellä työpaikalla sattuneista tapauksista. Yhteisillä työpaikoilla menehtyneet olivat enimmäkseen kokeneita ammatissaan, mutta heistä jopa viidesosa oli kokematon siinä työtehtävässä, jossa tapaturma sattui. Menehtyneillä, jotka olivat ammatissaan kokeneita, vaikutti oma toiminta merkittävästi tapaturman syntyyn silloin, kun nämä olivat toimittaja- tai aliurakointiyrityksen työntekijöitä. Kokeneiden työntekijöiden osalta pitää kiinnittää huomiota uusien ja yllättävien tilanteiden hallintaan. Toimittajien työntekijät joutuvat toimimaan yhteisellä työpaikalla usein ilman oman työnjohdon valvontaa ja ohjausta, jolloin työntekijän turvallisuuteen liittyvät päätökset perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja käytäntöihin. Uuden tilanteen edessä voidaan tehdä ratkaisuja, joiden riskejä ei tunnisteta.
Original language | Finnish |
---|---|
Pages (from-to) | 364-369 |
Journal | Työ ja ihminen |
Volume | 21 |
Publication status | Published - 2009 |
MoE publication type | A1 Journal article-refereed |