Abstract
Tieverkon liikennöitävyyden ylläpitäminen edellyttää säännöllisiä kunnossapito- ja parannustöitä. Tietöistä voi aiheutua haittaa liikenteelle, ja tienkäyttäjät sekä tietöitä suorittavat henkilöt ovat alttiina onnettomuuksille. Tietöistä on perinteisesti tiedotettu liikennemerkein sekä tieliikennekeskusten liikennetiedotteilla. Teknologian kehittyminen mahdollistaa uudenlaisten yhteistoiminnallisten (C-ITS) tiedotusjärjestelmien käyttöönoton osana älykästä liikennejärjestelmää. Yksi esimerkki on yhteistoiminnallinen lyhyen kantaman tietyövaroitus, jossa kuljettaja saa erillisen ITS-G5-vastaanottimen kautta varoituksen edessä olevasta työmaasta, tyypillisesti noin 300 m ennen kohdetta.
Törmäysvaimentimiin kiinnitettyjen C-ITS-lähettimien lähettämät varoitukset ovat käytännöllinen ratkaisu tietyövaroitusten toteuttamiseen. Euroopan ensimmäiset kokeilut keskittyvät pääasiassa järjestelmien tekniseen toimivuuteen ja toimintalinjausten määrittämiseen, eikä vaikutustutkimuksia ole vielä saatavilla kovinkaan monesta kohteesta. Varsinaisia käyttäjiä näiden testien
ulkopuolella on vielä vähän, sillä viestien vastaanottaminen vaatii erillisen ITSG5- vastaanottimen ajoneuvossa. Suomessa törmäysvaimentimet ovat vielä harvinaisia, ja varoituksia on kokeiltu mobiililaitteiden kautta. Tämä ratkaisu ei vaadi erillistä päätettä tai infrastruktuuria ja sen on todettu sopivan Suomen olosuhteisiin. NordicWay-hankkeen tulokset osoittivat, että tieliikenteen häiriötiedon jakelu toimii matkapuhelinverkossa nopeasti, turvallisesti ja tehokkaasti.
Tämän työn tavoitteena oli tuottaa pohjatietoa yhteistoiminnallisten tietyövaroitusten käyttöönotto- ja käyttöstrategian valmisteluun suomalaisessa tieympäristössä. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, asiantuntijahaastatteluja sekä tietöiden läheisyydessä tapahtuvien onnettomuuksien ja tietöiden turvallisuuspoikkeamien tarkastelua. Eri lähteiden perusteella määritetyt keskeisimmät tietyövaroitusten luokittelutekijät täydentävät toisiaan. Asiantuntijahaastatteluiden tuloksissa korostuvat tieympäristö ja tietyön ominaisuudet, tieliikennekeskusten haitta-asteluokituksessa olosuhteet ja tietyön seuraukset, ja kirjallisuus tarjosi täydennystä etenkin kuljettajan toiminnan näkökulmasta.
Taulukossa 1 on esitetty tärkeimmät kriteerit, jotka tämän työn tulosten perusteella tulisi huomioida varoituksen tärkeyden arvioimisessa. Varoituksen kohteen, eli tietyön ominaisuuksien, lisäksi varoituskriteereihin tulisi vaikuttaa
varoituksen tarkoitus ja toteutustapa. Lyhyen ja pitkän kantaman varoituksissa korostuvat hieman eri kriteerit olosuhteista ja käyttötarkoituksesta riippuen. Myös työmaan ja kuljettajan ominaisuuksia tulisi huomioida. Yhteistoiminnallisten järjestelmien yleistyessä laajemmin eri lähteistä tulevien viestien koordinointi on kuljettajan näkökulmasta tärkeää, jotta voidaan välttää liiallista viestien määrää eri järjestelmistä.
Törmäysvaimentimiin kiinnitettyjen C-ITS-lähettimien lähettämät varoitukset ovat käytännöllinen ratkaisu tietyövaroitusten toteuttamiseen. Euroopan ensimmäiset kokeilut keskittyvät pääasiassa järjestelmien tekniseen toimivuuteen ja toimintalinjausten määrittämiseen, eikä vaikutustutkimuksia ole vielä saatavilla kovinkaan monesta kohteesta. Varsinaisia käyttäjiä näiden testien
ulkopuolella on vielä vähän, sillä viestien vastaanottaminen vaatii erillisen ITSG5- vastaanottimen ajoneuvossa. Suomessa törmäysvaimentimet ovat vielä harvinaisia, ja varoituksia on kokeiltu mobiililaitteiden kautta. Tämä ratkaisu ei vaadi erillistä päätettä tai infrastruktuuria ja sen on todettu sopivan Suomen olosuhteisiin. NordicWay-hankkeen tulokset osoittivat, että tieliikenteen häiriötiedon jakelu toimii matkapuhelinverkossa nopeasti, turvallisesti ja tehokkaasti.
Tämän työn tavoitteena oli tuottaa pohjatietoa yhteistoiminnallisten tietyövaroitusten käyttöönotto- ja käyttöstrategian valmisteluun suomalaisessa tieympäristössä. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, asiantuntijahaastatteluja sekä tietöiden läheisyydessä tapahtuvien onnettomuuksien ja tietöiden turvallisuuspoikkeamien tarkastelua. Eri lähteiden perusteella määritetyt keskeisimmät tietyövaroitusten luokittelutekijät täydentävät toisiaan. Asiantuntijahaastatteluiden tuloksissa korostuvat tieympäristö ja tietyön ominaisuudet, tieliikennekeskusten haitta-asteluokituksessa olosuhteet ja tietyön seuraukset, ja kirjallisuus tarjosi täydennystä etenkin kuljettajan toiminnan näkökulmasta.
Taulukossa 1 on esitetty tärkeimmät kriteerit, jotka tämän työn tulosten perusteella tulisi huomioida varoituksen tärkeyden arvioimisessa. Varoituksen kohteen, eli tietyön ominaisuuksien, lisäksi varoituskriteereihin tulisi vaikuttaa
varoituksen tarkoitus ja toteutustapa. Lyhyen ja pitkän kantaman varoituksissa korostuvat hieman eri kriteerit olosuhteista ja käyttötarkoituksesta riippuen. Myös työmaan ja kuljettajan ominaisuuksia tulisi huomioida. Yhteistoiminnallisten järjestelmien yleistyessä laajemmin eri lähteistä tulevien viestien koordinointi on kuljettajan näkökulmasta tärkeää, jotta voidaan välttää liiallista viestien määrää eri järjestelmistä.
| Translated title of the contribution | Review of cooperative road works warnings for their Finnish implementation strategy |
|---|---|
| Original language | Finnish |
| Publisher | Liikenne- ja viestintävirasto Traficom |
| Number of pages | 44 |
| ISBN (Electronic) | 978-952-317-743-7 |
| Publication status | Published - 2019 |
| MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
| Series | Väyläviraston julkaisuja |
|---|---|
| Number | 51/2019 |
| ISSN | 2490-0745 |
Keywords
- tietyöt
- varoitukset
- tiedotus
- yhteistoiminallisuus
- älykäs liikenne
- älytekniikka