Ympäristöhallintaa tukevan tietopohjan kehittäminen osana maatilojen laatujärjestelmää: Case: Rehuohran elinkaariarviointi

Juha-Matti Katajajuuri, Torsti Loikkanen, Katri Pahkala, Jaana Uusi-Kämppä, Pasi Voutilainen, Sirpa Kurppa, Pirkko Laitinen, Hannu Mikkola, Tapani Kivinen, Seppo Salo

Research output: Book/ReportReport

3 Citations (Scopus)

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää elinkaarimetodologiaa soveltamalla ympäristöhallintaa tukevaa tietopohjaa osaksi maatilojen laatujärjestelmää. Integroitu laatu- ja ympäristöjärjestelmä palvelisi kotimaisen elintarviketuotannon liiketoimintaketjun kehittämistä ja takaisi laadultaan, terveellisyydeltään ja ympäristömyötäisyydeltään korkeatasoisten elintarvikkeiden tuottamista kuluttajille sekä edistäisi kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukykyä. Elinkaariarviointia ei ole paljonkaan sovellettu maataloustuotteiden ympäristökuormitusten ja -vaikutusten tutkimiseen, joten siihen liittyy useita erityiskysymyksiä ja kehittämistarpeita. Tutkimuksen pilottikohteena oli rehuohran tuotantoprosessi alkaen kynnöstä ja päätyen navettaan karjan rehuksi, ja se sisälsi myös mm. panostuotannon, pakkaukset ja kuljetukset. Viljatilan oletettiin sijaitsevan savimaa-alueella. Mahdolliset pohjavesikuormitukset rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Energiankulutuksen ja päästöjen ohella tarkasteltiin vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen, rehevöitymiseen ja happamoitumiseen. Arvotusvaihetta ei näiden ympäristöongelmien kesken tehty. Valittujen vaikutusluokkien osalta viljelymaasta aiheutuvat kuormitukset olivat suhteellisesti keskeisin ympäristökuormitusten ja -vaikutusten aiheuttaja rehuohran tuotantoketjussa. Huuhtoutumat dominoivat odotetusti rehevöittäviä vaikutuksia. Typpioksiduulipäästöt viljelymaasta sekä kalkin käytöstä vapautuva hiilidioksidi olivat keskeisiä ilmaston lämpenemispotentiaalin aiheuttajia. Näiden arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuuksia. Myös lannoitteiden valmistus todettiin rehuohran elinkaaren kannalta keskeiseksi tekijäksi. Sen osuus primäärienergiakertymästä ja ilmaston lämpenemispotentiaalista oli suhteellisen suuri. Muita keskeisiä ympäristökuormitusten aiheuttajia olivat mm. viljan kuivaaminen ja työkoneiden käyttö. Viljelyn välitön energiankulutus oli lähes 50 % rehuohraketjun kokonaisenergiatarpeesta. Lannoitteiden valmistusketjujen osuus kokonaisenergian kulutuksesta oli yli 40 %. Energiaintensiivisten vaiheiden ohella lannoitteista haihtuva ammoniakki oli keskeinen happamoitumista aiheuttava lähde. Parannustoimia kannattaisikin kohdentaa maatalouspanosten mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, tavoitteena niiden optimointi. Energiankulutuksen vähentämismahdollisuuksia kannattaisi tarkastella erityisesti viljan kuivaamisessa. Lisäksi on paljon tekijöitä, kuten torjunta-aineiden käyttö ja viljelytoimien vaikutukset maisemaan ja biodiversiteettiin, joiden osuutta rehuohran tuotannon ympäristölaatuun on vaikea arvioida ja jotka vaatisivat jatkotutkimusta. Torjunta-aineista tehtiin alustava tehoainekohtainen arviointi siitä, kuinka paljon niitä päätyy luontoon, mutta tästä aiheutuvia ympäristövaikutuksia tutkimuksessa ei arvioitu. Biodiversiteettimuutosten integroimiseksi elinkaari-tutkimukseen hahmoteltiin vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Elinkaarimenetelmän kehittämisen ohella ja siihen liittyen on tarvetta tuottaa maatalouden tuote- ja olosuhdekohtaisempia päästötietoja sekä kehittää näihin liittyvää epävarmuuden arviointia ja hallintaa. Tuotettuja tietoja voidaan hyödyntää maatilojen ja elintarviketuotannon tuotteiden ja prosessien kehittämisessä sekä asiakasinformaationa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on sisällyttää elinkaaripohjaisia tietoja myöhemmin kehitettävään kansalliseen laatutietopankkiin. Pilottiversio maatilojen tiedonhallinnan ohjelmistosovelluksesta kehitettiin jo tämän tutkimuksen yhteydessä. Hankkeeseen osallistuvat ovat arvioineet, ettei elinkaaripohjaiselle lähestymistavalle ole varteenotettavaa metodologista vaihtoehtoa. Kehittämällä maatalous- ja elintarviketuotannon liiketoimintaketjujen laadun- ja ympäristöasioiden hallintaa systemaattisesti voidaan kilpailukykyä parantaa ja välttää lopputuotteiden arvoa heikentävät seikat. Saadun kokemuksen pohjalta elinkaaripohjaisten tietojen tuottamista laajennetaan elintarviketeollisuudessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages142
ISBN (Electronic)951-38-5676-3
ISBN (Print)951-38-5675-5
Publication statusPublished - 2000
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number2034
ISSN1235-0605

Keywords

  • agriculture
  • barley
  • quality management
  • environmental impacts
  • data systems
  • LCA
  • nutrients
  • climatic change
  • global warming
  • acidification

Cite this

Katajajuuri, J-M., Loikkanen, T., Pahkala, K., Uusi-Kämppä, J., Voutilainen, P., Kurppa, S., ... Salo, S. (2000). Ympäristöhallintaa tukevan tietopohjan kehittäminen osana maatilojen laatujärjestelmää: Case: Rehuohran elinkaariarviointi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2034
Katajajuuri, Juha-Matti ; Loikkanen, Torsti ; Pahkala, Katri ; Uusi-Kämppä, Jaana ; Voutilainen, Pasi ; Kurppa, Sirpa ; Laitinen, Pirkko ; Mikkola, Hannu ; Kivinen, Tapani ; Salo, Seppo. / Ympäristöhallintaa tukevan tietopohjan kehittäminen osana maatilojen laatujärjestelmää : Case: Rehuohran elinkaariarviointi. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 142 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2034).
@book{cf6b38a6035d4484a66730c46bc71025,
title = "Ymp{\"a}rist{\"o}hallintaa tukevan tietopohjan kehitt{\"a}minen osana maatilojen laatuj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}: Case: Rehuohran elinkaariarviointi",
abstract = "Tutkimuksen tavoitteena oli kehitt{\"a}{\"a} elinkaarimetodologiaa soveltamalla ymp{\"a}rist{\"o}hallintaa tukevaa tietopohjaa osaksi maatilojen laatuj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}. Integroitu laatu- ja ymp{\"a}rist{\"o}j{\"a}rjestelm{\"a} palvelisi kotimaisen elintarviketuotannon liiketoimintaketjun kehitt{\"a}mist{\"a} ja takaisi laadultaan, terveellisyydelt{\"a}{\"a}n ja ymp{\"a}rist{\"o}my{\"o}t{\"a}isyydelt{\"a}{\"a}n korkeatasoisten elintarvikkeiden tuottamista kuluttajille sek{\"a} edist{\"a}isi kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukyky{\"a}. Elinkaariarviointia ei ole paljonkaan sovellettu maataloustuotteiden ymp{\"a}rist{\"o}kuormitusten ja -vaikutusten tutkimiseen, joten siihen liittyy useita erityiskysymyksi{\"a} ja kehitt{\"a}mistarpeita. Tutkimuksen pilottikohteena oli rehuohran tuotantoprosessi alkaen kynn{\"o}st{\"a} ja p{\"a}{\"a}tyen navettaan karjan rehuksi, ja se sis{\"a}lsi my{\"o}s mm. panostuotannon, pakkaukset ja kuljetukset. Viljatilan oletettiin sijaitsevan savimaa-alueella. Mahdolliset pohjavesikuormitukset rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Energiankulutuksen ja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen ohella tarkasteltiin vaikutuksia ilmaston l{\"a}mpenemiseen, rehev{\"o}itymiseen ja happamoitumiseen. Arvotusvaihetta ei n{\"a}iden ymp{\"a}rist{\"o}ongelmien kesken tehty. Valittujen vaikutusluokkien osalta viljelymaasta aiheutuvat kuormitukset olivat suhteellisesti keskeisin ymp{\"a}rist{\"o}kuormitusten ja -vaikutusten aiheuttaja rehuohran tuotantoketjussa. Huuhtoutumat dominoivat odotetusti rehev{\"o}itt{\"a}vi{\"a} vaikutuksia. Typpioksiduulip{\"a}{\"a}st{\"o}t viljelymaasta sek{\"a} kalkin k{\"a}yt{\"o}st{\"a} vapautuva hiilidioksidi olivat keskeisi{\"a} ilmaston l{\"a}mpenemispotentiaalin aiheuttajia. N{\"a}iden arviointiin liittyy kuitenkin ep{\"a}varmuuksia. My{\"o}s lannoitteiden valmistus todettiin rehuohran elinkaaren kannalta keskeiseksi tekij{\"a}ksi. Sen osuus prim{\"a}{\"a}rienergiakertym{\"a}st{\"a} ja ilmaston l{\"a}mpenemispotentiaalista oli suhteellisen suuri. Muita keskeisi{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}kuormitusten aiheuttajia olivat mm. viljan kuivaaminen ja ty{\"o}koneiden k{\"a}ytt{\"o}. Viljelyn v{\"a}lit{\"o}n energiankulutus oli l{\"a}hes 50 {\%} rehuohraketjun kokonaisenergiatarpeesta. Lannoitteiden valmistusketjujen osuus kokonaisenergian kulutuksesta oli yli 40 {\%}. Energiaintensiivisten vaiheiden ohella lannoitteista haihtuva ammoniakki oli keskeinen happamoitumista aiheuttava l{\"a}hde. Parannustoimia kannattaisikin kohdentaa maatalouspanosten mahdollisimman tehokkaaseen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n, tavoitteena niiden optimointi. Energiankulutuksen v{\"a}hent{\"a}mismahdollisuuksia kannattaisi tarkastella erityisesti viljan kuivaamisessa. Lis{\"a}ksi on paljon tekij{\"o}it{\"a}, kuten torjunta-aineiden k{\"a}ytt{\"o} ja viljelytoimien vaikutukset maisemaan ja biodiversiteettiin, joiden osuutta rehuohran tuotannon ymp{\"a}rist{\"o}laatuun on vaikea arvioida ja jotka vaatisivat jatkotutkimusta. Torjunta-aineista tehtiin alustava tehoainekohtainen arviointi siit{\"a}, kuinka paljon niit{\"a} p{\"a}{\"a}tyy luontoon, mutta t{\"a}st{\"a} aiheutuvia ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksia tutkimuksessa ei arvioitu. Biodiversiteettimuutosten integroimiseksi elinkaari-tutkimukseen hahmoteltiin vaihtoehtoisia l{\"a}hestymistapoja. Elinkaarimenetelm{\"a}n kehitt{\"a}misen ohella ja siihen liittyen on tarvetta tuottaa maatalouden tuote- ja olosuhdekohtaisempia p{\"a}{\"a}st{\"o}tietoja sek{\"a} kehitt{\"a}{\"a} n{\"a}ihin liittyv{\"a}{\"a} ep{\"a}varmuuden arviointia ja hallintaa. Tuotettuja tietoja voidaan hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} maatilojen ja elintarviketuotannon tuotteiden ja prosessien kehitt{\"a}misess{\"a} sek{\"a} asiakasinformaationa. Pidemm{\"a}n aikav{\"a}lin tavoitteena on sis{\"a}llytt{\"a}{\"a} elinkaaripohjaisia tietoja my{\"o}hemmin kehitett{\"a}v{\"a}{\"a}n kansalliseen laatutietopankkiin. Pilottiversio maatilojen tiedonhallinnan ohjelmistosovelluksesta kehitettiin jo t{\"a}m{\"a}n tutkimuksen yhteydess{\"a}. Hankkeeseen osallistuvat ovat arvioineet, ettei elinkaaripohjaiselle l{\"a}hestymistavalle ole varteenotettavaa metodologista vaihtoehtoa. Kehitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} maatalous- ja elintarviketuotannon liiketoimintaketjujen laadun- ja ymp{\"a}rist{\"o}asioiden hallintaa systemaattisesti voidaan kilpailukyky{\"a} parantaa ja v{\"a}ltt{\"a}{\"a} lopputuotteiden arvoa heikent{\"a}v{\"a}t seikat. Saadun kokemuksen pohjalta elinkaaripohjaisten tietojen tuottamista laajennetaan elintarviketeollisuudessa.",
keywords = "agriculture, barley, quality management, environmental impacts, data systems, LCA, nutrients, climatic change, global warming, acidification",
author = "Juha-Matti Katajajuuri and Torsti Loikkanen and Katri Pahkala and Jaana Uusi-K{\"a}mpp{\"a} and Pasi Voutilainen and Sirpa Kurppa and Pirkko Laitinen and Hannu Mikkola and Tapani Kivinen and Seppo Salo",
note = "Project code: K7SU00354",
year = "2000",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5675-5",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2034",
address = "Finland",

}

Katajajuuri, J-M, Loikkanen, T, Pahkala, K, Uusi-Kämppä, J, Voutilainen, P, Kurppa, S, Laitinen, P, Mikkola, H, Kivinen, T & Salo, S 2000, Ympäristöhallintaa tukevan tietopohjan kehittäminen osana maatilojen laatujärjestelmää: Case: Rehuohran elinkaariarviointi. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2034, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ympäristöhallintaa tukevan tietopohjan kehittäminen osana maatilojen laatujärjestelmää : Case: Rehuohran elinkaariarviointi. / Katajajuuri, Juha-Matti; Loikkanen, Torsti; Pahkala, Katri; Uusi-Kämppä, Jaana; Voutilainen, Pasi; Kurppa, Sirpa; Laitinen, Pirkko; Mikkola, Hannu; Kivinen, Tapani; Salo, Seppo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 142 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2034).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Ympäristöhallintaa tukevan tietopohjan kehittäminen osana maatilojen laatujärjestelmää

T2 - Case: Rehuohran elinkaariarviointi

AU - Katajajuuri, Juha-Matti

AU - Loikkanen, Torsti

AU - Pahkala, Katri

AU - Uusi-Kämppä, Jaana

AU - Voutilainen, Pasi

AU - Kurppa, Sirpa

AU - Laitinen, Pirkko

AU - Mikkola, Hannu

AU - Kivinen, Tapani

AU - Salo, Seppo

N1 - Project code: K7SU00354

PY - 2000

Y1 - 2000

N2 - Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää elinkaarimetodologiaa soveltamalla ympäristöhallintaa tukevaa tietopohjaa osaksi maatilojen laatujärjestelmää. Integroitu laatu- ja ympäristöjärjestelmä palvelisi kotimaisen elintarviketuotannon liiketoimintaketjun kehittämistä ja takaisi laadultaan, terveellisyydeltään ja ympäristömyötäisyydeltään korkeatasoisten elintarvikkeiden tuottamista kuluttajille sekä edistäisi kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukykyä. Elinkaariarviointia ei ole paljonkaan sovellettu maataloustuotteiden ympäristökuormitusten ja -vaikutusten tutkimiseen, joten siihen liittyy useita erityiskysymyksiä ja kehittämistarpeita. Tutkimuksen pilottikohteena oli rehuohran tuotantoprosessi alkaen kynnöstä ja päätyen navettaan karjan rehuksi, ja se sisälsi myös mm. panostuotannon, pakkaukset ja kuljetukset. Viljatilan oletettiin sijaitsevan savimaa-alueella. Mahdolliset pohjavesikuormitukset rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Energiankulutuksen ja päästöjen ohella tarkasteltiin vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen, rehevöitymiseen ja happamoitumiseen. Arvotusvaihetta ei näiden ympäristöongelmien kesken tehty. Valittujen vaikutusluokkien osalta viljelymaasta aiheutuvat kuormitukset olivat suhteellisesti keskeisin ympäristökuormitusten ja -vaikutusten aiheuttaja rehuohran tuotantoketjussa. Huuhtoutumat dominoivat odotetusti rehevöittäviä vaikutuksia. Typpioksiduulipäästöt viljelymaasta sekä kalkin käytöstä vapautuva hiilidioksidi olivat keskeisiä ilmaston lämpenemispotentiaalin aiheuttajia. Näiden arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuuksia. Myös lannoitteiden valmistus todettiin rehuohran elinkaaren kannalta keskeiseksi tekijäksi. Sen osuus primäärienergiakertymästä ja ilmaston lämpenemispotentiaalista oli suhteellisen suuri. Muita keskeisiä ympäristökuormitusten aiheuttajia olivat mm. viljan kuivaaminen ja työkoneiden käyttö. Viljelyn välitön energiankulutus oli lähes 50 % rehuohraketjun kokonaisenergiatarpeesta. Lannoitteiden valmistusketjujen osuus kokonaisenergian kulutuksesta oli yli 40 %. Energiaintensiivisten vaiheiden ohella lannoitteista haihtuva ammoniakki oli keskeinen happamoitumista aiheuttava lähde. Parannustoimia kannattaisikin kohdentaa maatalouspanosten mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, tavoitteena niiden optimointi. Energiankulutuksen vähentämismahdollisuuksia kannattaisi tarkastella erityisesti viljan kuivaamisessa. Lisäksi on paljon tekijöitä, kuten torjunta-aineiden käyttö ja viljelytoimien vaikutukset maisemaan ja biodiversiteettiin, joiden osuutta rehuohran tuotannon ympäristölaatuun on vaikea arvioida ja jotka vaatisivat jatkotutkimusta. Torjunta-aineista tehtiin alustava tehoainekohtainen arviointi siitä, kuinka paljon niitä päätyy luontoon, mutta tästä aiheutuvia ympäristövaikutuksia tutkimuksessa ei arvioitu. Biodiversiteettimuutosten integroimiseksi elinkaari-tutkimukseen hahmoteltiin vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Elinkaarimenetelmän kehittämisen ohella ja siihen liittyen on tarvetta tuottaa maatalouden tuote- ja olosuhdekohtaisempia päästötietoja sekä kehittää näihin liittyvää epävarmuuden arviointia ja hallintaa. Tuotettuja tietoja voidaan hyödyntää maatilojen ja elintarviketuotannon tuotteiden ja prosessien kehittämisessä sekä asiakasinformaationa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on sisällyttää elinkaaripohjaisia tietoja myöhemmin kehitettävään kansalliseen laatutietopankkiin. Pilottiversio maatilojen tiedonhallinnan ohjelmistosovelluksesta kehitettiin jo tämän tutkimuksen yhteydessä. Hankkeeseen osallistuvat ovat arvioineet, ettei elinkaaripohjaiselle lähestymistavalle ole varteenotettavaa metodologista vaihtoehtoa. Kehittämällä maatalous- ja elintarviketuotannon liiketoimintaketjujen laadun- ja ympäristöasioiden hallintaa systemaattisesti voidaan kilpailukykyä parantaa ja välttää lopputuotteiden arvoa heikentävät seikat. Saadun kokemuksen pohjalta elinkaaripohjaisten tietojen tuottamista laajennetaan elintarviketeollisuudessa.

AB - Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää elinkaarimetodologiaa soveltamalla ympäristöhallintaa tukevaa tietopohjaa osaksi maatilojen laatujärjestelmää. Integroitu laatu- ja ympäristöjärjestelmä palvelisi kotimaisen elintarviketuotannon liiketoimintaketjun kehittämistä ja takaisi laadultaan, terveellisyydeltään ja ympäristömyötäisyydeltään korkeatasoisten elintarvikkeiden tuottamista kuluttajille sekä edistäisi kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukykyä. Elinkaariarviointia ei ole paljonkaan sovellettu maataloustuotteiden ympäristökuormitusten ja -vaikutusten tutkimiseen, joten siihen liittyy useita erityiskysymyksiä ja kehittämistarpeita. Tutkimuksen pilottikohteena oli rehuohran tuotantoprosessi alkaen kynnöstä ja päätyen navettaan karjan rehuksi, ja se sisälsi myös mm. panostuotannon, pakkaukset ja kuljetukset. Viljatilan oletettiin sijaitsevan savimaa-alueella. Mahdolliset pohjavesikuormitukset rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Energiankulutuksen ja päästöjen ohella tarkasteltiin vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen, rehevöitymiseen ja happamoitumiseen. Arvotusvaihetta ei näiden ympäristöongelmien kesken tehty. Valittujen vaikutusluokkien osalta viljelymaasta aiheutuvat kuormitukset olivat suhteellisesti keskeisin ympäristökuormitusten ja -vaikutusten aiheuttaja rehuohran tuotantoketjussa. Huuhtoutumat dominoivat odotetusti rehevöittäviä vaikutuksia. Typpioksiduulipäästöt viljelymaasta sekä kalkin käytöstä vapautuva hiilidioksidi olivat keskeisiä ilmaston lämpenemispotentiaalin aiheuttajia. Näiden arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuuksia. Myös lannoitteiden valmistus todettiin rehuohran elinkaaren kannalta keskeiseksi tekijäksi. Sen osuus primäärienergiakertymästä ja ilmaston lämpenemispotentiaalista oli suhteellisen suuri. Muita keskeisiä ympäristökuormitusten aiheuttajia olivat mm. viljan kuivaaminen ja työkoneiden käyttö. Viljelyn välitön energiankulutus oli lähes 50 % rehuohraketjun kokonaisenergiatarpeesta. Lannoitteiden valmistusketjujen osuus kokonaisenergian kulutuksesta oli yli 40 %. Energiaintensiivisten vaiheiden ohella lannoitteista haihtuva ammoniakki oli keskeinen happamoitumista aiheuttava lähde. Parannustoimia kannattaisikin kohdentaa maatalouspanosten mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, tavoitteena niiden optimointi. Energiankulutuksen vähentämismahdollisuuksia kannattaisi tarkastella erityisesti viljan kuivaamisessa. Lisäksi on paljon tekijöitä, kuten torjunta-aineiden käyttö ja viljelytoimien vaikutukset maisemaan ja biodiversiteettiin, joiden osuutta rehuohran tuotannon ympäristölaatuun on vaikea arvioida ja jotka vaatisivat jatkotutkimusta. Torjunta-aineista tehtiin alustava tehoainekohtainen arviointi siitä, kuinka paljon niitä päätyy luontoon, mutta tästä aiheutuvia ympäristövaikutuksia tutkimuksessa ei arvioitu. Biodiversiteettimuutosten integroimiseksi elinkaari-tutkimukseen hahmoteltiin vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Elinkaarimenetelmän kehittämisen ohella ja siihen liittyen on tarvetta tuottaa maatalouden tuote- ja olosuhdekohtaisempia päästötietoja sekä kehittää näihin liittyvää epävarmuuden arviointia ja hallintaa. Tuotettuja tietoja voidaan hyödyntää maatilojen ja elintarviketuotannon tuotteiden ja prosessien kehittämisessä sekä asiakasinformaationa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on sisällyttää elinkaaripohjaisia tietoja myöhemmin kehitettävään kansalliseen laatutietopankkiin. Pilottiversio maatilojen tiedonhallinnan ohjelmistosovelluksesta kehitettiin jo tämän tutkimuksen yhteydessä. Hankkeeseen osallistuvat ovat arvioineet, ettei elinkaaripohjaiselle lähestymistavalle ole varteenotettavaa metodologista vaihtoehtoa. Kehittämällä maatalous- ja elintarviketuotannon liiketoimintaketjujen laadun- ja ympäristöasioiden hallintaa systemaattisesti voidaan kilpailukykyä parantaa ja välttää lopputuotteiden arvoa heikentävät seikat. Saadun kokemuksen pohjalta elinkaaripohjaisten tietojen tuottamista laajennetaan elintarviketeollisuudessa.

KW - agriculture

KW - barley

KW - quality management

KW - environmental impacts

KW - data systems

KW - LCA

KW - nutrients

KW - climatic change

KW - global warming

KW - acidification

M3 - Report

SN - 951-38-5675-5

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Ympäristöhallintaa tukevan tietopohjan kehittäminen osana maatilojen laatujärjestelmää

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Katajajuuri J-M, Loikkanen T, Pahkala K, Uusi-Kämppä J, Voutilainen P, Kurppa S et al. Ympäristöhallintaa tukevan tietopohjan kehittäminen osana maatilojen laatujärjestelmää: Case: Rehuohran elinkaariarviointi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 142 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2034).