Ympäristöhallintaa tukevan tietopohjan kehittäminen osana maatilojen laatujärjestelmää: Case: Rehuohran elinkaariarviointi

Juha-Matti Katajajuuri, Torsti Loikkanen, Katri Pahkala, Jaana Uusi-Kämppä, Pasi Voutilainen, Sirpa Kurppa, Pirkko Laitinen, Hannu Mikkola, Tapani Kivinen, Seppo Salo

Research output: Book/ReportReport

3 Citations (Scopus)

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää elinkaarimetodologiaa soveltamalla ympäristöhallintaa tukevaa tietopohjaa osaksi maatilojen laatujärjestelmää. Integroitu laatu- ja ympäristöjärjestelmä palvelisi kotimaisen elintarviketuotannon liiketoimintaketjun kehittämistä ja takaisi laadultaan, terveellisyydeltään ja ympäristömyötäisyydeltään korkeatasoisten elintarvikkeiden tuottamista kuluttajille sekä edistäisi kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukykyä. Elinkaariarviointia ei ole paljonkaan sovellettu maataloustuotteiden ympäristökuormitusten ja -vaikutusten tutkimiseen, joten siihen liittyy useita erityiskysymyksiä ja kehittämistarpeita. Tutkimuksen pilottikohteena oli rehuohran tuotantoprosessi alkaen kynnöstä ja päätyen navettaan karjan rehuksi, ja se sisälsi myös mm. panostuotannon, pakkaukset ja kuljetukset. Viljatilan oletettiin sijaitsevan savimaa-alueella. Mahdolliset pohjavesikuormitukset rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Energiankulutuksen ja päästöjen ohella tarkasteltiin vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen, rehevöitymiseen ja happamoitumiseen. Arvotusvaihetta ei näiden ympäristöongelmien kesken tehty. Valittujen vaikutusluokkien osalta viljelymaasta aiheutuvat kuormitukset olivat suhteellisesti keskeisin ympäristökuormitusten ja -vaikutusten aiheuttaja rehuohran tuotantoketjussa. Huuhtoutumat dominoivat odotetusti rehevöittäviä vaikutuksia. Typpioksiduulipäästöt viljelymaasta sekä kalkin käytöstä vapautuva hiilidioksidi olivat keskeisiä ilmaston lämpenemispotentiaalin aiheuttajia. Näiden arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuuksia. Myös lannoitteiden valmistus todettiin rehuohran elinkaaren kannalta keskeiseksi tekijäksi. Sen osuus primäärienergiakertymästä ja ilmaston lämpenemispotentiaalista oli suhteellisen suuri. Muita keskeisiä ympäristökuormitusten aiheuttajia olivat mm. viljan kuivaaminen ja työkoneiden käyttö. Viljelyn välitön energiankulutus oli lähes 50 % rehuohraketjun kokonaisenergiatarpeesta. Lannoitteiden valmistusketjujen osuus kokonaisenergian kulutuksesta oli yli 40 %. Energiaintensiivisten vaiheiden ohella lannoitteista haihtuva ammoniakki oli keskeinen happamoitumista aiheuttava lähde. Parannustoimia kannattaisikin kohdentaa maatalouspanosten mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, tavoitteena niiden optimointi. Energiankulutuksen vähentämismahdollisuuksia kannattaisi tarkastella erityisesti viljan kuivaamisessa. Lisäksi on paljon tekijöitä, kuten torjunta-aineiden käyttö ja viljelytoimien vaikutukset maisemaan ja biodiversiteettiin, joiden osuutta rehuohran tuotannon ympäristölaatuun on vaikea arvioida ja jotka vaatisivat jatkotutkimusta. Torjunta-aineista tehtiin alustava tehoainekohtainen arviointi siitä, kuinka paljon niitä päätyy luontoon, mutta tästä aiheutuvia ympäristövaikutuksia tutkimuksessa ei arvioitu. Biodiversiteettimuutosten integroimiseksi elinkaari-tutkimukseen hahmoteltiin vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Elinkaarimenetelmän kehittämisen ohella ja siihen liittyen on tarvetta tuottaa maatalouden tuote- ja olosuhdekohtaisempia päästötietoja sekä kehittää näihin liittyvää epävarmuuden arviointia ja hallintaa. Tuotettuja tietoja voidaan hyödyntää maatilojen ja elintarviketuotannon tuotteiden ja prosessien kehittämisessä sekä asiakasinformaationa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on sisällyttää elinkaaripohjaisia tietoja myöhemmin kehitettävään kansalliseen laatutietopankkiin. Pilottiversio maatilojen tiedonhallinnan ohjelmistosovelluksesta kehitettiin jo tämän tutkimuksen yhteydessä. Hankkeeseen osallistuvat ovat arvioineet, ettei elinkaaripohjaiselle lähestymistavalle ole varteenotettavaa metodologista vaihtoehtoa. Kehittämällä maatalous- ja elintarviketuotannon liiketoimintaketjujen laadun- ja ympäristöasioiden hallintaa systemaattisesti voidaan kilpailukykyä parantaa ja välttää lopputuotteiden arvoa heikentävät seikat. Saadun kokemuksen pohjalta elinkaaripohjaisten tietojen tuottamista laajennetaan elintarviketeollisuudessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages142
ISBN (Electronic)951-38-5676-3
ISBN (Print)951-38-5675-5
Publication statusPublished - 2000
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number2034
ISSN1235-0605

Keywords

  • agriculture
  • barley
  • quality management
  • environmental impacts
  • data systems
  • LCA
  • nutrients
  • climatic change
  • global warming
  • acidification

Cite this