Ympäristötietoa teräsrakentamisesta

Eila Lehmus; Kai Tattari; Erkki Vesikari; Eva Häkkä-Rönnholm

Ympäristötietoa teräsrakentamisesta

Eila Lehmus, Kai Tattari, Erkki Vesikari, Eva Häkkä-Rönnholm

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoutta teräsrakentamisen ympäristövaikutuksista sekä tuottaa lisätietoa suunnittelijoille materiaali- ja tuotevalintojen perustaksi. Ympäristöasioiden merkitys rakentamisessa on viime vuosien aikana lisääntynyt samaan aikaan, kun teräksen käyttö on lisääntynyt asuntorakentamisessa. Teräksen osuus on jo aikaisemmin ollut merkittävä teollisuus- ja toimistorakennuksissa. Tutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan tuoteryhmien ympäristövaikutuksia sekä kehittämään vähemmän ympäristöä rasittavia tuotteita. Tuloksia voidaan hyödyntää tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja valmistusprosessien parantamisessa. Tarkastelun lähtökohtana oli elinkaariajattelu sekä käyttöiän huomioon ottaminen elinkaaritarkasteluissa. Rakennusten ja rakennustuotteiden käyttöikä on yleensä pitkä joten elinkaaren aikana tarvitaan sekä huolto- että korjaustoimenpiteitä. Näiden ympäristövaikutukset arvioidaan elinkaarimetodiikkaa sovellettaessa. Teräsrakentamisen huolto- ja korjaustoimet ovat lähinnä teräksen korroosiosuojauksen ylläpitoa kohteissa, joissa teräs on alttiina korroosiota aiheuttaville ilmastotekijöille. Tutkimuksessa tarkasteltiin teräsrakentamisen ympäristökuormien aiheutumista teräsrakenteiden elinkaaren aikana. Teräksen valmistuksen ympäristökuormat on esitetty Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaan ilmoittamien tietojen perusteella. Raahen tehtaan tiedot edustivat normaalia vuosituotantoa. Erikseen tarkasteltaviksi tuotteiksi tai esivalmisteiksi valittiin kuumavalssattu levy, profiloimaton ja profiloitu kylmävalssattu teräsohutlevy, sinkitty ja/tai tehdasmaalattu teräsohutlevy, maalattu putkiprofiili sekä hitsattu I-palkki. Tuotteita tarkasteltiin ISO 14040:n ja ISO 14041:n periaatteiden mukaisesti. Valittujen tuotteiden valmistuksen, käytön ja loppusijoituksen aiheuttamat ympäristörasitukset esitettiin RT-ympäristöselosteita vastaavalla tavalla. Teräsrakentamisen merkittävimpiä ympäristönäkökohtia on teräksen kierrätysmahdollisuus joko uusiomateriaalina tai rakenteena uudessa käyttökohteessa. Teräksen valmistaminen romuteräksestä on energiankulutuksen kannalta huomattavasti edullisempaa kuin rautamalmipohjainen terästuotanto. Romuteräksen osuus nykyisestä terästuotannosta on merkittävä. Romuteräksen käytössä on myös muita ympäristölle edullisia asioita: rautamalmin louhintatarve ja hiilidioksidipäästöt vähenevät. Kansainvälisenä yhteistyönä on kehitetty menetelmä, jonka avulla kierrätyksen vaikutusta voidaan tarkastella tuotekohtaisesti. Merkittävin ympäristöä rasittava vaihe teräsrakentamisprosessissa on teräksen valmistus. Kierrätyksen huomioon ottava tarkastelutapa kuitenkin tasaa rasituksia myöhemmille vaiheille, jolloin kertaalleen valmistettu teräsrakenne palaa uusiomateriaalina toiseen käyttötarkoitukseen. Julkaisussa esitetty menetelmä kierrätyksen huomioon ottamiseksi sopii myös muiden kierrätettävien materiaalien (alumiinin, kuparin) tarkasteluun. Menetelmä sopii materiaaleille, joita voidaan kierrättää lukuisia kertoja ilman että niiden ominaisuudet merkittävästi muuttuvat. Menetelmän lähtökohtana on tuotekohtainen tarkastelutapa, jolla pyritään edistämään vähemmän ympäristöä rasittavien tuotteiden kehittämistä. Tuotekohtaisessa tarkastelussa huomio kiinnittyy tuotteen purettavuuteen ja kierrätettävyyteen. Teräsrakenneteollisuus Suomessa on tehnyt laajoja investointeja sekä teräksen että teräsrakenteiden valmistuksen ja käytön ympäristökuormien pienentämiseksi. Raahen terästehtaan rikkidioksidi- ja pölypäästöt ovat kymmenessä vuodessa vähentyneet huomattavasti. Tehtaalla on suunnitelmia lisäinvestoinneista, joilla pyritään edelleen pienentämään energiankulutusta sekä päästöjä ilmaan, veteen ja maahan. Julkaisussa esitetyt tunnusluvut eivät todennäköisesti ole voimassa enää muutaman vuoden kuluttua, koska teräksen tuotantoprosessit kehittyvät nopeasti entistä ympäristöystävällisemmiksi. Samanaikaisesti kehitetään parempia menetelmiä elinkaaren loppupäähän, kierrätykseen ja purkuun. RT-ympäristöselosteita vastaavat ympäristötunnusluvut ovat voimassa vuoteen 2001.

Original language	Finnish
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	123
Publication status	Published - 2000
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	VTT Rakennustekniikka. Tutkimusraportti
Number	RTE38-IR-25/99

Cite this

@book{5a5f59e6c5c2413da0ebfb6db0c95659,

title = "Ymp{\"a}rist{\"o}tietoa ter{\"a}srakentamisesta",

abstract = "Tutkimuksen tavoitteena oli lis{\"a}t{\"a} tietoutta ter{\"a}srakentamisen ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksista sek{\"a} tuottaa lis{\"a}tietoa suunnittelijoille materiaali- ja tuotevalintojen perustaksi. Ymp{\"a}rist{\"o}asioiden merkitys rakentamisessa on viime vuosien aikana lis{\"a}{\"a}ntynyt samaan aikaan, kun ter{\"a}ksen k{\"a}ytt{\"o} on lis{\"a}{\"a}ntynyt asuntorakentamisessa. Ter{\"a}ksen osuus on jo aikaisemmin ollut merkitt{\"a}v{\"a} teollisuus- ja toimistorakennuksissa. Tutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan tuoteryhmien ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksia sek{\"a} kehitt{\"a}m{\"a}{\"a}n v{\"a}hemm{\"a}n ymp{\"a}rist{\"o}{\"a} rasittavia tuotteita. Tuloksia voidaan hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} tuotekehityksess{\"a}, markkinoinnissa ja valmistusprosessien parantamisessa. Tarkastelun l{\"a}ht{\"o}kohtana oli elinkaariajattelu sek{\"a} k{\"a}ytt{\"o}i{\"a}n huomioon ottaminen elinkaaritarkasteluissa. Rakennusten ja rakennustuotteiden k{\"a}ytt{\"o}ik{\"a} on yleens{\"a} pitk{\"a} joten elinkaaren aikana tarvitaan sek{\"a} huolto- ett{\"a} korjaustoimenpiteit{\"a}. N{\"a}iden ymp{\"a}rist{\"o}vaikutukset arvioidaan elinkaarimetodiikkaa sovellettaessa. Ter{\"a}srakentamisen huolto- ja korjaustoimet ovat l{\"a}hinn{\"a} ter{\"a}ksen korroosiosuojauksen yll{\"a}pitoa kohteissa, joissa ter{\"a}s on alttiina korroosiota aiheuttaville ilmastotekij{\"o}ille. Tutkimuksessa tarkasteltiin ter{\"a}srakentamisen ymp{\"a}rist{\"o}kuormien aiheutumista ter{\"a}srakenteiden elinkaaren aikana. Ter{\"a}ksen valmistuksen ymp{\"a}rist{\"o}kuormat on esitetty Rautaruukki Oyj:n Raahen ter{\"a}stehtaan ilmoittamien tietojen perusteella. Raahen tehtaan tiedot edustivat normaalia vuosituotantoa. Erikseen tarkasteltaviksi tuotteiksi tai esivalmisteiksi valittiin kuumavalssattu levy, profiloimaton ja profiloitu kylm{\"a}valssattu ter{\"a}sohutlevy, sinkitty ja/tai tehdasmaalattu ter{\"a}sohutlevy, maalattu putkiprofiili sek{\"a} hitsattu I-palkki. Tuotteita tarkasteltiin ISO 14040:n ja ISO 14041:n periaatteiden mukaisesti. Valittujen tuotteiden valmistuksen, k{\"a}yt{\"o}n ja loppusijoituksen aiheuttamat ymp{\"a}rist{\"o}rasitukset esitettiin RT-ymp{\"a}rist{\"o}selosteita vastaavalla tavalla. Ter{\"a}srakentamisen merkitt{\"a}vimpi{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}n{\"a}k{\"o}kohtia on ter{\"a}ksen kierr{\"a}tysmahdollisuus joko uusiomateriaalina tai rakenteena uudessa k{\"a}ytt{\"o}kohteessa. Ter{\"a}ksen valmistaminen romuter{\"a}ksest{\"a} on energiankulutuksen kannalta huomattavasti edullisempaa kuin rautamalmipohjainen ter{\"a}stuotanto. Romuter{\"a}ksen osuus nykyisest{\"a} ter{\"a}stuotannosta on merkitt{\"a}v{\"a}. Romuter{\"a}ksen k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} on my{\"o}s muita ymp{\"a}rist{\"o}lle edullisia asioita: rautamalmin louhintatarve ja hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}t v{\"a}henev{\"a}t. Kansainv{\"a}lisen{\"a} yhteisty{\"o}n{\"a} on kehitetty menetelm{\"a}, jonka avulla kierr{\"a}tyksen vaikutusta voidaan tarkastella tuotekohtaisesti. Merkitt{\"a}vin ymp{\"a}rist{\"o}{\"a} rasittava vaihe ter{\"a}srakentamisprosessissa on ter{\"a}ksen valmistus. Kierr{\"a}tyksen huomioon ottava tarkastelutapa kuitenkin tasaa rasituksia my{\"o}hemmille vaiheille, jolloin kertaalleen valmistettu ter{\"a}srakenne palaa uusiomateriaalina toiseen k{\"a}ytt{\"o}tarkoitukseen. Julkaisussa esitetty menetelm{\"a} kierr{\"a}tyksen huomioon ottamiseksi sopii my{\"o}s muiden kierr{\"a}tett{\"a}vien materiaalien (alumiinin, kuparin) tarkasteluun. Menetelm{\"a} sopii materiaaleille, joita voidaan kierr{\"a}tt{\"a}{\"a} lukuisia kertoja ilman ett{\"a} niiden ominaisuudet merkitt{\"a}v{\"a}sti muuttuvat. Menetelm{\"a}n l{\"a}ht{\"o}kohtana on tuotekohtainen tarkastelutapa, jolla pyrit{\"a}{\"a}n edist{\"a}m{\"a}{\"a}n v{\"a}hemm{\"a}n ymp{\"a}rist{\"o}{\"a} rasittavien tuotteiden kehitt{\"a}mist{\"a}. Tuotekohtaisessa tarkastelussa huomio kiinnittyy tuotteen purettavuuteen ja kierr{\"a}tett{\"a}vyyteen. Ter{\"a}srakenneteollisuus Suomessa on tehnyt laajoja investointeja sek{\"a} ter{\"a}ksen ett{\"a} ter{\"a}srakenteiden valmistuksen ja k{\"a}yt{\"o}n ymp{\"a}rist{\"o}kuormien pienent{\"a}miseksi. Raahen ter{\"a}stehtaan rikkidioksidi- ja p{\"o}lyp{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat kymmeness{\"a} vuodessa v{\"a}hentyneet huomattavasti. Tehtaalla on suunnitelmia lis{\"a}investoinneista, joilla pyrit{\"a}{\"a}n edelleen pienent{\"a}m{\"a}{\"a}n energiankulutusta sek{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} ilmaan, veteen ja maahan. Julkaisussa esitetyt tunnusluvut eiv{\"a}t todenn{\"a}k{\"o}isesti ole voimassa en{\"a}{\"a} muutaman vuoden kuluttua, koska ter{\"a}ksen tuotantoprosessit kehittyv{\"a}t nopeasti entist{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}yst{\"a}v{\"a}llisemmiksi. Samanaikaisesti kehitet{\"a}{\"a}n parempia menetelmi{\"a} elinkaaren loppup{\"a}{\"a}h{\"a}n, kierr{\"a}tykseen ja purkuun. RT-ymp{\"a}rist{\"o}selosteita vastaavat ymp{\"a}rist{\"o}tunnusluvut ovat voimassa vuoteen 2001.",

author = "Eila Lehmus and Kai Tattari and Erkki Vesikari and Eva H{\"a}kk{\"a}-R{\"o}nnholm",

year = "2000",

language = "Finnish",

series = "VTT Rakennustekniikka. Tutkimusraportti",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "RTE38-IR-25/99",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Ympäristötietoa teräsrakentamisesta

AU - Lehmus, Eila

AU - Tattari, Kai

AU - Vesikari, Erkki

AU - Häkkä-Rönnholm, Eva

PY - 2000

Y1 - 2000

N2 - Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoutta teräsrakentamisen ympäristövaikutuksista sekä tuottaa lisätietoa suunnittelijoille materiaali- ja tuotevalintojen perustaksi. Ympäristöasioiden merkitys rakentamisessa on viime vuosien aikana lisääntynyt samaan aikaan, kun teräksen käyttö on lisääntynyt asuntorakentamisessa. Teräksen osuus on jo aikaisemmin ollut merkittävä teollisuus- ja toimistorakennuksissa. Tutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan tuoteryhmien ympäristövaikutuksia sekä kehittämään vähemmän ympäristöä rasittavia tuotteita. Tuloksia voidaan hyödyntää tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja valmistusprosessien parantamisessa. Tarkastelun lähtökohtana oli elinkaariajattelu sekä käyttöiän huomioon ottaminen elinkaaritarkasteluissa. Rakennusten ja rakennustuotteiden käyttöikä on yleensä pitkä joten elinkaaren aikana tarvitaan sekä huolto- että korjaustoimenpiteitä. Näiden ympäristövaikutukset arvioidaan elinkaarimetodiikkaa sovellettaessa. Teräsrakentamisen huolto- ja korjaustoimet ovat lähinnä teräksen korroosiosuojauksen ylläpitoa kohteissa, joissa teräs on alttiina korroosiota aiheuttaville ilmastotekijöille. Tutkimuksessa tarkasteltiin teräsrakentamisen ympäristökuormien aiheutumista teräsrakenteiden elinkaaren aikana. Teräksen valmistuksen ympäristökuormat on esitetty Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaan ilmoittamien tietojen perusteella. Raahen tehtaan tiedot edustivat normaalia vuosituotantoa. Erikseen tarkasteltaviksi tuotteiksi tai esivalmisteiksi valittiin kuumavalssattu levy, profiloimaton ja profiloitu kylmävalssattu teräsohutlevy, sinkitty ja/tai tehdasmaalattu teräsohutlevy, maalattu putkiprofiili sekä hitsattu I-palkki. Tuotteita tarkasteltiin ISO 14040:n ja ISO 14041:n periaatteiden mukaisesti. Valittujen tuotteiden valmistuksen, käytön ja loppusijoituksen aiheuttamat ympäristörasitukset esitettiin RT-ympäristöselosteita vastaavalla tavalla. Teräsrakentamisen merkittävimpiä ympäristönäkökohtia on teräksen kierrätysmahdollisuus joko uusiomateriaalina tai rakenteena uudessa käyttökohteessa. Teräksen valmistaminen romuteräksestä on energiankulutuksen kannalta huomattavasti edullisempaa kuin rautamalmipohjainen terästuotanto. Romuteräksen osuus nykyisestä terästuotannosta on merkittävä. Romuteräksen käytössä on myös muita ympäristölle edullisia asioita: rautamalmin louhintatarve ja hiilidioksidipäästöt vähenevät. Kansainvälisenä yhteistyönä on kehitetty menetelmä, jonka avulla kierrätyksen vaikutusta voidaan tarkastella tuotekohtaisesti. Merkittävin ympäristöä rasittava vaihe teräsrakentamisprosessissa on teräksen valmistus. Kierrätyksen huomioon ottava tarkastelutapa kuitenkin tasaa rasituksia myöhemmille vaiheille, jolloin kertaalleen valmistettu teräsrakenne palaa uusiomateriaalina toiseen käyttötarkoitukseen. Julkaisussa esitetty menetelmä kierrätyksen huomioon ottamiseksi sopii myös muiden kierrätettävien materiaalien (alumiinin, kuparin) tarkasteluun. Menetelmä sopii materiaaleille, joita voidaan kierrättää lukuisia kertoja ilman että niiden ominaisuudet merkittävästi muuttuvat. Menetelmän lähtökohtana on tuotekohtainen tarkastelutapa, jolla pyritään edistämään vähemmän ympäristöä rasittavien tuotteiden kehittämistä. Tuotekohtaisessa tarkastelussa huomio kiinnittyy tuotteen purettavuuteen ja kierrätettävyyteen. Teräsrakenneteollisuus Suomessa on tehnyt laajoja investointeja sekä teräksen että teräsrakenteiden valmistuksen ja käytön ympäristökuormien pienentämiseksi. Raahen terästehtaan rikkidioksidi- ja pölypäästöt ovat kymmenessä vuodessa vähentyneet huomattavasti. Tehtaalla on suunnitelmia lisäinvestoinneista, joilla pyritään edelleen pienentämään energiankulutusta sekä päästöjä ilmaan, veteen ja maahan. Julkaisussa esitetyt tunnusluvut eivät todennäköisesti ole voimassa enää muutaman vuoden kuluttua, koska teräksen tuotantoprosessit kehittyvät nopeasti entistä ympäristöystävällisemmiksi. Samanaikaisesti kehitetään parempia menetelmiä elinkaaren loppupäähän, kierrätykseen ja purkuun. RT-ympäristöselosteita vastaavat ympäristötunnusluvut ovat voimassa vuoteen 2001.

AB - Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoutta teräsrakentamisen ympäristövaikutuksista sekä tuottaa lisätietoa suunnittelijoille materiaali- ja tuotevalintojen perustaksi. Ympäristöasioiden merkitys rakentamisessa on viime vuosien aikana lisääntynyt samaan aikaan, kun teräksen käyttö on lisääntynyt asuntorakentamisessa. Teräksen osuus on jo aikaisemmin ollut merkittävä teollisuus- ja toimistorakennuksissa. Tutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan tuoteryhmien ympäristövaikutuksia sekä kehittämään vähemmän ympäristöä rasittavia tuotteita. Tuloksia voidaan hyödyntää tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja valmistusprosessien parantamisessa. Tarkastelun lähtökohtana oli elinkaariajattelu sekä käyttöiän huomioon ottaminen elinkaaritarkasteluissa. Rakennusten ja rakennustuotteiden käyttöikä on yleensä pitkä joten elinkaaren aikana tarvitaan sekä huolto- että korjaustoimenpiteitä. Näiden ympäristövaikutukset arvioidaan elinkaarimetodiikkaa sovellettaessa. Teräsrakentamisen huolto- ja korjaustoimet ovat lähinnä teräksen korroosiosuojauksen ylläpitoa kohteissa, joissa teräs on alttiina korroosiota aiheuttaville ilmastotekijöille. Tutkimuksessa tarkasteltiin teräsrakentamisen ympäristökuormien aiheutumista teräsrakenteiden elinkaaren aikana. Teräksen valmistuksen ympäristökuormat on esitetty Rautaruukki Oyj:n Raahen terästehtaan ilmoittamien tietojen perusteella. Raahen tehtaan tiedot edustivat normaalia vuosituotantoa. Erikseen tarkasteltaviksi tuotteiksi tai esivalmisteiksi valittiin kuumavalssattu levy, profiloimaton ja profiloitu kylmävalssattu teräsohutlevy, sinkitty ja/tai tehdasmaalattu teräsohutlevy, maalattu putkiprofiili sekä hitsattu I-palkki. Tuotteita tarkasteltiin ISO 14040:n ja ISO 14041:n periaatteiden mukaisesti. Valittujen tuotteiden valmistuksen, käytön ja loppusijoituksen aiheuttamat ympäristörasitukset esitettiin RT-ympäristöselosteita vastaavalla tavalla. Teräsrakentamisen merkittävimpiä ympäristönäkökohtia on teräksen kierrätysmahdollisuus joko uusiomateriaalina tai rakenteena uudessa käyttökohteessa. Teräksen valmistaminen romuteräksestä on energiankulutuksen kannalta huomattavasti edullisempaa kuin rautamalmipohjainen terästuotanto. Romuteräksen osuus nykyisestä terästuotannosta on merkittävä. Romuteräksen käytössä on myös muita ympäristölle edullisia asioita: rautamalmin louhintatarve ja hiilidioksidipäästöt vähenevät. Kansainvälisenä yhteistyönä on kehitetty menetelmä, jonka avulla kierrätyksen vaikutusta voidaan tarkastella tuotekohtaisesti. Merkittävin ympäristöä rasittava vaihe teräsrakentamisprosessissa on teräksen valmistus. Kierrätyksen huomioon ottava tarkastelutapa kuitenkin tasaa rasituksia myöhemmille vaiheille, jolloin kertaalleen valmistettu teräsrakenne palaa uusiomateriaalina toiseen käyttötarkoitukseen. Julkaisussa esitetty menetelmä kierrätyksen huomioon ottamiseksi sopii myös muiden kierrätettävien materiaalien (alumiinin, kuparin) tarkasteluun. Menetelmä sopii materiaaleille, joita voidaan kierrättää lukuisia kertoja ilman että niiden ominaisuudet merkittävästi muuttuvat. Menetelmän lähtökohtana on tuotekohtainen tarkastelutapa, jolla pyritään edistämään vähemmän ympäristöä rasittavien tuotteiden kehittämistä. Tuotekohtaisessa tarkastelussa huomio kiinnittyy tuotteen purettavuuteen ja kierrätettävyyteen. Teräsrakenneteollisuus Suomessa on tehnyt laajoja investointeja sekä teräksen että teräsrakenteiden valmistuksen ja käytön ympäristökuormien pienentämiseksi. Raahen terästehtaan rikkidioksidi- ja pölypäästöt ovat kymmenessä vuodessa vähentyneet huomattavasti. Tehtaalla on suunnitelmia lisäinvestoinneista, joilla pyritään edelleen pienentämään energiankulutusta sekä päästöjä ilmaan, veteen ja maahan. Julkaisussa esitetyt tunnusluvut eivät todennäköisesti ole voimassa enää muutaman vuoden kuluttua, koska teräksen tuotantoprosessit kehittyvät nopeasti entistä ympäristöystävällisemmiksi. Samanaikaisesti kehitetään parempia menetelmiä elinkaaren loppupäähän, kierrätykseen ja purkuun. RT-ympäristöselosteita vastaavat ympäristötunnusluvut ovat voimassa vuoteen 2001.

M3 - Report

T3 - VTT Rakennustekniikka. Tutkimusraportti

BT - Ympäristötietoa teräsrakentamisesta

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -