TY - GEN
T1 - Ympäristötietoa teräsrakentamisesta
AU - Lehmus, Eila
PY - 2000
Y1 - 2000
N2 - Rakennusalan toiminnot (materiaali- ja rakennustuoteteollisuus, rakentaminen sekä rakennusten käyttö) kuormittavat erittäin merkittävästi ympäristöä. Viidessäkymmenessä vuodessa rakentamiseen ja asumiseen liittyvä luonnonvarojen käyttö ja ympäristöä kuormittavien päästöjen ja jätteiden määrät ovat moninkertaistuneet. Suurin kuormitus aiheutuu kuitenkin rakennuskannan lämmityksestä. Suomen ympäristölainsäädäntöä kehitettäessä rakennus- ja kiinteistöalan edellytetään omalta osaltaan vähentävän aiheuttamaansa ympäristökuormitusta. Vuonna 1998 valtioneuvosto hyväksyi kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet rakennus- ja kiinteistöalalle. Teräsrakenneteollisuus on tehnyt mittavia investointeja sekä teräksen että teräsrakenteiden valmistuksen ja käytön ympäristökuormien pienentämiseksi. Tuotantoprosessit ja tuotteet kehittyvät jatkuvasti ja tavoitteena on tuottaa kestävän kehityksen mukaisia tuoteratkaisuja energiaa ja luonnonvaroja säästäen. Ympäristön kannalta nämä toimenpiteet merkitsevät päästöjen ja jätteiden määrän jatkuvaa vähenemistä. Teräsrakentamista koskevia ympäristötunnuslukuja ei ole esitetty tässä esitelmässä. Uusin tuotekohtainen tieto löytyy Rakennustietosäätiön (RTS) julkaisemista ympäristöselosteista. Teräksen käyttömahdollisuudet rakentamisessa ovat laajat. Merkittävimpiä käyttökohteita ovat teräsrungot, julkisivut ja vesikatteet. Teräsrakentamisen keskeisimpiä etuja muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna ovat lyhyempi rakennusaika ja siitä syntyvät kustannussäästöt. Ympäristönäkökohdista merkittävin etu on teräsrakenteiden kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuudet. Lisäksi teräsrakenteilla on lukuisia valmistukseen ja asennukseen liittyviä teknisiä etuja, mm. liitosten yksinkertaisuus, korkea esivalmistusaste, rakenteiden keveys, muuntojoustavuus sekä materiaalihukka työmaalla pieni.
AB - Rakennusalan toiminnot (materiaali- ja rakennustuoteteollisuus, rakentaminen sekä rakennusten käyttö) kuormittavat erittäin merkittävästi ympäristöä. Viidessäkymmenessä vuodessa rakentamiseen ja asumiseen liittyvä luonnonvarojen käyttö ja ympäristöä kuormittavien päästöjen ja jätteiden määrät ovat moninkertaistuneet. Suurin kuormitus aiheutuu kuitenkin rakennuskannan lämmityksestä. Suomen ympäristölainsäädäntöä kehitettäessä rakennus- ja kiinteistöalan edellytetään omalta osaltaan vähentävän aiheuttamaansa ympäristökuormitusta. Vuonna 1998 valtioneuvosto hyväksyi kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet rakennus- ja kiinteistöalalle. Teräsrakenneteollisuus on tehnyt mittavia investointeja sekä teräksen että teräsrakenteiden valmistuksen ja käytön ympäristökuormien pienentämiseksi. Tuotantoprosessit ja tuotteet kehittyvät jatkuvasti ja tavoitteena on tuottaa kestävän kehityksen mukaisia tuoteratkaisuja energiaa ja luonnonvaroja säästäen. Ympäristön kannalta nämä toimenpiteet merkitsevät päästöjen ja jätteiden määrän jatkuvaa vähenemistä. Teräsrakentamista koskevia ympäristötunnuslukuja ei ole esitetty tässä esitelmässä. Uusin tuotekohtainen tieto löytyy Rakennustietosäätiön (RTS) julkaisemista ympäristöselosteista. Teräksen käyttömahdollisuudet rakentamisessa ovat laajat. Merkittävimpiä käyttökohteita ovat teräsrungot, julkisivut ja vesikatteet. Teräsrakentamisen keskeisimpiä etuja muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna ovat lyhyempi rakennusaika ja siitä syntyvät kustannussäästöt. Ympäristönäkökohdista merkittävin etu on teräsrakenteiden kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuudet. Lisäksi teräsrakenteilla on lukuisia valmistukseen ja asennukseen liittyviä teknisiä etuja, mm. liitosten yksinkertaisuus, korkea esivalmistusaste, rakenteiden keveys, muuntojoustavuus sekä materiaalihukka työmaalla pieni.
M3 - Conference article in proceedings
SN - 951-22-4840-9
T3 - Teknillisen korkeakoulun teräsrakennetekniikan laboratorion julkaisuja
BT - Viidennet teräsrakenteiden tutkimus- ja kehityspäivät
PB - Teknillinen korkeakoulu
CY - Espoo
Y2 - 17 January 2000 through 19 January 2000
ER -