Ympärivuotisen liikenteen mahdollisuudet Saimaan kanavassa ja suunnitellussa Kymijoen-Mäntyharjun kanavaparissa: Yhteenvetoraportti

Jorma Rytkönen, Juha Laasonen, Tapio Nyman, Timo Rekonen

    Research output: Book/Report › Report

    Abstract

    Vuosina 1995 - 2000 suoritettujen talviliikenteen tehostamistutkimusten perusteella voidaan todeta, että sisävesiliikenteen jatkaminen ympärivuotisena on mahdollista tietyin edellytyksin. Saimaan syväväylän järvialueet ovat talviaikana liikennöitävissä kalustolla, joka on talviliikenteeseen suunniteltu ja koneteholtaan riittävän voimakasta. Eteläisellä Saimaalla ei ympärivuotisesta liikennöinnistä aiheudu suuria ongelmia, kuten jo nykyiset kokemukset Saimaan sisäisestä, ympärivuotisesta liikenteestä osoittavat. Sen sijaan Kallavedellä, Haukivedellä ja Pyhäselällä on liikennöinti kovina talvina vaikeaa. Kaivetut maakanavat tulevat olemaan ongelmallisia, erityisesti mikäli kanavista ei rakenneta riittävän syviä. Talviliikenne lisää jään määrää oleellisesti laivaränneissä. Siten tavanomaisten alusten toiminta edellyttää jäänmurtajien avustusta käytännössä joka talvi. Uudensukupolven DAS-alukset kykenevät suoritettujen mallikokeiden perusteella toimimaan myös paksun jääsohjon täyttämissä kanavissa aina 3.0 m rännijäänpaksuuteen asti. Talviliikennettä voidaan helpottaa suluissa ja kanavissa erilaisin jäiden hallintamenetelmin. Jätelämmön ja teollisuuslaitosten hukkalämmön johtamisella ongelmakohtiin voidaan talviliikennöintiä helpottaa oleellisesti. Tällöin liikenteen sujuminen leutoina ja normaaleina talvina nopeutuu ja kovina talvina varmistuu. Kanavapoikkileikkauksen ja rakenteiden mitoitusta ei tällöin myöskään tarvitse suorittaa kaikkein ankarimpien olosuhteiden mukaan, mikä halventaa toteutuskustannuksia. Rinnan Saimaan kanavan talviliikennöinnin kanssa selvitettiin Kymijoen - Mäntyharjun kanavaparin talviliikennöitävyyttä. Mäntyharjun kanavan jääolosuhteet muodostuisivat varsin samantapaisiksi Saimaan kanavan kanssa. Kymijoella virtaamattomien kanavaosuuksien lisäksi epävarmuutta talviliikenteeseen tuottaa jäiden kulkeutuminen virran mukana ja mahdollinen jääpatojen muodostusmisriski. Mäntyharjun kanavalinjauksessa epävarmuutta aiheuttaa tutkitun linjausvaihtoehdon veden riittävyys, josta syystä kanavalle onkin suunniteltu pumppaamot sulkujen yhteyteen. Kanavalinjausta on myös tehtyjen selvitysten nojalla muutettu, ja pyritty paremmin ottamaan huomioon mm. ympäristöseikkoja. Matka Saimaalta merelle on Saimaan kanavan kautta noin 50 km, ja välillä on kahdeksan sulkua, joista yksi jäisi pois mikäli kanavaa laajennettaisiin suunnitelmien mukaan. Vastaavasti Saimaalta matka merelle Kymijoen-Mäntyharjun kanavia pitkin on noin 200 km, ja välillä on kaikkiaan 13 sulkua. Matkojen pituuden ja sulutuksien perusteella kuljetukset sisämaasta merelle näyttäisivät kulkevan nopeammin Saimaan kanavan kautta. Sisävesiliikenteen talviliikennöinnin hoitaminen edellyttää myös sisävesialusten liikennöimistä Suomenlahdella ja Itämerellä. Jääolosuhteet ja jäänmurtoavustus on nykyvalossa arvioiden helpompaa Kotkan kuin Viipurinlahden edustalla. Kiintojäävyöhykkeen ulkopuoliset ahtojäävallit ovat myös tunnetusti hankalia Viipurin lahdella, mutta ne voivat myös olla vaikeasti läpäistäviä sielläkin, missä tullaan avomereltä saariston suojassa kulkevalle rannikkoväylälle. Nykyistä tehokkaammalla jäänmurtaja-avustuksella liikenne kuitenkin kyettäisiin hoitamaan myös Viipurinlahdella. Pohdittaessa molempien kanavaratkaisujen kuljetustaloudellisuutta tulee talviliikenneratkaisuja punnittaessa ottaa myös huomioon se tosiseikka, että valtaosa ympärivuotisen liikenteen kuljetuksista tultaisiin kuitenkin suorittamaan avovesikautena.
    Original languageFinnish
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages28
    Publication statusPublished - 2000
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesVTT Valmistustekniikka. Tutkimusraportti
    NumberBVAL34-001004

    Cite this

    Rytkönen, J., Laasonen, J., Nyman, T., & Rekonen, T. (2000). Ympärivuotisen liikenteen mahdollisuudet Saimaan kanavassa ja suunnitellussa Kymijoen-Mäntyharjun kanavaparissa: Yhteenvetoraportti. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Valmistustekniikka. Tutkimusraportti, No. BVAL34-001004
    Rytkönen, Jorma ; Laasonen, Juha ; Nyman, Tapio ; Rekonen, Timo. / Ympärivuotisen liikenteen mahdollisuudet Saimaan kanavassa ja suunnitellussa Kymijoen-Mäntyharjun kanavaparissa : Yhteenvetoraportti. VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 28 p. (VTT Valmistustekniikka. Tutkimusraportti; No. BVAL34-001004).
    @book{387cc3ff31984bb0a58e1e2b9169aea3,
    title = "Ymp{\"a}rivuotisen liikenteen mahdollisuudet Saimaan kanavassa ja suunnitellussa Kymijoen-M{\"a}ntyharjun kanavaparissa: Yhteenvetoraportti",
    abstract = "Vuosina 1995 - 2000 suoritettujen talviliikenteen tehostamistutkimusten perusteella voidaan todeta, ett{\"a} sis{\"a}vesiliikenteen jatkaminen ymp{\"a}rivuotisena on mahdollista tietyin edellytyksin. Saimaan syv{\"a}v{\"a}yl{\"a}n j{\"a}rvialueet ovat talviaikana liikenn{\"o}it{\"a}viss{\"a} kalustolla, joka on talviliikenteeseen suunniteltu ja koneteholtaan riitt{\"a}v{\"a}n voimakasta. Etel{\"a}isell{\"a} Saimaalla ei ymp{\"a}rivuotisesta liikenn{\"o}innist{\"a} aiheudu suuria ongelmia, kuten jo nykyiset kokemukset Saimaan sis{\"a}isest{\"a}, ymp{\"a}rivuotisesta liikenteest{\"a} osoittavat. Sen sijaan Kallavedell{\"a}, Haukivedell{\"a} ja Pyh{\"a}sel{\"a}ll{\"a} on liikenn{\"o}inti kovina talvina vaikeaa. Kaivetut maakanavat tulevat olemaan ongelmallisia, erityisesti mik{\"a}li kanavista ei rakenneta riitt{\"a}v{\"a}n syvi{\"a}. Talviliikenne lis{\"a}{\"a} j{\"a}{\"a}n m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} oleellisesti laivar{\"a}nneiss{\"a}. Siten tavanomaisten alusten toiminta edellytt{\"a}{\"a} j{\"a}{\"a}nmurtajien avustusta k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} joka talvi. Uudensukupolven DAS-alukset kykenev{\"a}t suoritettujen mallikokeiden perusteella toimimaan my{\"o}s paksun j{\"a}{\"a}sohjon t{\"a}ytt{\"a}miss{\"a} kanavissa aina 3.0 m r{\"a}nnij{\"a}{\"a}npaksuuteen asti. Talviliikennett{\"a} voidaan helpottaa suluissa ja kanavissa erilaisin j{\"a}iden hallintamenetelmin. J{\"a}tel{\"a}mm{\"o}n ja teollisuuslaitosten hukkal{\"a}mm{\"o}n johtamisella ongelmakohtiin voidaan talviliikenn{\"o}inti{\"a} helpottaa oleellisesti. T{\"a}ll{\"o}in liikenteen sujuminen leutoina ja normaaleina talvina nopeutuu ja kovina talvina varmistuu. Kanavapoikkileikkauksen ja rakenteiden mitoitusta ei t{\"a}ll{\"o}in my{\"o}sk{\"a}{\"a}n tarvitse suorittaa kaikkein ankarimpien olosuhteiden mukaan, mik{\"a} halventaa toteutuskustannuksia. Rinnan Saimaan kanavan talviliikenn{\"o}innin kanssa selvitettiin Kymijoen - M{\"a}ntyharjun kanavaparin talviliikenn{\"o}it{\"a}vyytt{\"a}. M{\"a}ntyharjun kanavan j{\"a}{\"a}olosuhteet muodostuisivat varsin samantapaisiksi Saimaan kanavan kanssa. Kymijoella virtaamattomien kanavaosuuksien lis{\"a}ksi ep{\"a}varmuutta talviliikenteeseen tuottaa j{\"a}iden kulkeutuminen virran mukana ja mahdollinen j{\"a}{\"a}patojen muodostusmisriski. M{\"a}ntyharjun kanavalinjauksessa ep{\"a}varmuutta aiheuttaa tutkitun linjausvaihtoehdon veden riitt{\"a}vyys, josta syyst{\"a} kanavalle onkin suunniteltu pumppaamot sulkujen yhteyteen. Kanavalinjausta on my{\"o}s tehtyjen selvitysten nojalla muutettu, ja pyritty paremmin ottamaan huomioon mm. ymp{\"a}rist{\"o}seikkoja. Matka Saimaalta merelle on Saimaan kanavan kautta noin 50 km, ja v{\"a}lill{\"a} on kahdeksan sulkua, joista yksi j{\"a}isi pois mik{\"a}li kanavaa laajennettaisiin suunnitelmien mukaan. Vastaavasti Saimaalta matka merelle Kymijoen-M{\"a}ntyharjun kanavia pitkin on noin 200 km, ja v{\"a}lill{\"a} on kaikkiaan 13 sulkua. Matkojen pituuden ja sulutuksien perusteella kuljetukset sis{\"a}maasta merelle n{\"a}ytt{\"a}isiv{\"a}t kulkevan nopeammin Saimaan kanavan kautta. Sis{\"a}vesiliikenteen talviliikenn{\"o}innin hoitaminen edellytt{\"a}{\"a} my{\"o}s sis{\"a}vesialusten liikenn{\"o}imist{\"a} Suomenlahdella ja It{\"a}merell{\"a}. J{\"a}{\"a}olosuhteet ja j{\"a}{\"a}nmurtoavustus on nykyvalossa arvioiden helpompaa Kotkan kuin Viipurinlahden edustalla. Kiintoj{\"a}{\"a}vy{\"o}hykkeen ulkopuoliset ahtoj{\"a}{\"a}vallit ovat my{\"o}s tunnetusti hankalia Viipurin lahdella, mutta ne voivat my{\"o}s olla vaikeasti l{\"a}p{\"a}ist{\"a}vi{\"a} siell{\"a}kin, miss{\"a} tullaan avomerelt{\"a} saariston suojassa kulkevalle rannikkov{\"a}yl{\"a}lle. Nykyist{\"a} tehokkaammalla j{\"a}{\"a}nmurtaja-avustuksella liikenne kuitenkin kyett{\"a}isiin hoitamaan my{\"o}s Viipurinlahdella. Pohdittaessa molempien kanavaratkaisujen kuljetustaloudellisuutta tulee talviliikenneratkaisuja punnittaessa ottaa my{\"o}s huomioon se tosiseikka, ett{\"a} valtaosa ymp{\"a}rivuotisen liikenteen kuljetuksista tultaisiin kuitenkin suorittamaan avovesikautena.",
    author = "Jorma Rytk{\"o}nen and Juha Laasonen and Tapio Nyman and Timo Rekonen",
    year = "2000",
    language = "Finnish",
    series = "VTT Valmistustekniikka. Tutkimusraportti",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "BVAL34-001004",
    address = "Finland",

    }

    Rytkönen, J, Laasonen, J, Nyman, T & Rekonen, T 2000, Ympärivuotisen liikenteen mahdollisuudet Saimaan kanavassa ja suunnitellussa Kymijoen-Mäntyharjun kanavaparissa: Yhteenvetoraportti. VTT Valmistustekniikka. Tutkimusraportti, no. BVAL34-001004, VTT Technical Research Centre of Finland.

    Ympärivuotisen liikenteen mahdollisuudet Saimaan kanavassa ja suunnitellussa Kymijoen-Mäntyharjun kanavaparissa : Yhteenvetoraportti. / Rytkönen, Jorma; Laasonen, Juha; Nyman, Tapio; Rekonen, Timo.

    VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 28 p. (VTT Valmistustekniikka. Tutkimusraportti; No. BVAL34-001004).

    Research output: Book/Report › Report

    TY - BOOK

    T1 - Ympärivuotisen liikenteen mahdollisuudet Saimaan kanavassa ja suunnitellussa Kymijoen-Mäntyharjun kanavaparissa

    T2 - Yhteenvetoraportti

    AU - Rytkönen, Jorma

    AU - Laasonen, Juha

    AU - Nyman, Tapio

    AU - Rekonen, Timo

    PY - 2000

    Y1 - 2000

    N2 - Vuosina 1995 - 2000 suoritettujen talviliikenteen tehostamistutkimusten perusteella voidaan todeta, että sisävesiliikenteen jatkaminen ympärivuotisena on mahdollista tietyin edellytyksin. Saimaan syväväylän järvialueet ovat talviaikana liikennöitävissä kalustolla, joka on talviliikenteeseen suunniteltu ja koneteholtaan riittävän voimakasta. Eteläisellä Saimaalla ei ympärivuotisesta liikennöinnistä aiheudu suuria ongelmia, kuten jo nykyiset kokemukset Saimaan sisäisestä, ympärivuotisesta liikenteestä osoittavat. Sen sijaan Kallavedellä, Haukivedellä ja Pyhäselällä on liikennöinti kovina talvina vaikeaa. Kaivetut maakanavat tulevat olemaan ongelmallisia, erityisesti mikäli kanavista ei rakenneta riittävän syviä. Talviliikenne lisää jään määrää oleellisesti laivaränneissä. Siten tavanomaisten alusten toiminta edellyttää jäänmurtajien avustusta käytännössä joka talvi. Uudensukupolven DAS-alukset kykenevät suoritettujen mallikokeiden perusteella toimimaan myös paksun jääsohjon täyttämissä kanavissa aina 3.0 m rännijäänpaksuuteen asti. Talviliikennettä voidaan helpottaa suluissa ja kanavissa erilaisin jäiden hallintamenetelmin. Jätelämmön ja teollisuuslaitosten hukkalämmön johtamisella ongelmakohtiin voidaan talviliikennöintiä helpottaa oleellisesti. Tällöin liikenteen sujuminen leutoina ja normaaleina talvina nopeutuu ja kovina talvina varmistuu. Kanavapoikkileikkauksen ja rakenteiden mitoitusta ei tällöin myöskään tarvitse suorittaa kaikkein ankarimpien olosuhteiden mukaan, mikä halventaa toteutuskustannuksia. Rinnan Saimaan kanavan talviliikennöinnin kanssa selvitettiin Kymijoen - Mäntyharjun kanavaparin talviliikennöitävyyttä. Mäntyharjun kanavan jääolosuhteet muodostuisivat varsin samantapaisiksi Saimaan kanavan kanssa. Kymijoella virtaamattomien kanavaosuuksien lisäksi epävarmuutta talviliikenteeseen tuottaa jäiden kulkeutuminen virran mukana ja mahdollinen jääpatojen muodostusmisriski. Mäntyharjun kanavalinjauksessa epävarmuutta aiheuttaa tutkitun linjausvaihtoehdon veden riittävyys, josta syystä kanavalle onkin suunniteltu pumppaamot sulkujen yhteyteen. Kanavalinjausta on myös tehtyjen selvitysten nojalla muutettu, ja pyritty paremmin ottamaan huomioon mm. ympäristöseikkoja. Matka Saimaalta merelle on Saimaan kanavan kautta noin 50 km, ja välillä on kahdeksan sulkua, joista yksi jäisi pois mikäli kanavaa laajennettaisiin suunnitelmien mukaan. Vastaavasti Saimaalta matka merelle Kymijoen-Mäntyharjun kanavia pitkin on noin 200 km, ja välillä on kaikkiaan 13 sulkua. Matkojen pituuden ja sulutuksien perusteella kuljetukset sisämaasta merelle näyttäisivät kulkevan nopeammin Saimaan kanavan kautta. Sisävesiliikenteen talviliikennöinnin hoitaminen edellyttää myös sisävesialusten liikennöimistä Suomenlahdella ja Itämerellä. Jääolosuhteet ja jäänmurtoavustus on nykyvalossa arvioiden helpompaa Kotkan kuin Viipurinlahden edustalla. Kiintojäävyöhykkeen ulkopuoliset ahtojäävallit ovat myös tunnetusti hankalia Viipurin lahdella, mutta ne voivat myös olla vaikeasti läpäistäviä sielläkin, missä tullaan avomereltä saariston suojassa kulkevalle rannikkoväylälle. Nykyistä tehokkaammalla jäänmurtaja-avustuksella liikenne kuitenkin kyettäisiin hoitamaan myös Viipurinlahdella. Pohdittaessa molempien kanavaratkaisujen kuljetustaloudellisuutta tulee talviliikenneratkaisuja punnittaessa ottaa myös huomioon se tosiseikka, että valtaosa ympärivuotisen liikenteen kuljetuksista tultaisiin kuitenkin suorittamaan avovesikautena.

    AB - Vuosina 1995 - 2000 suoritettujen talviliikenteen tehostamistutkimusten perusteella voidaan todeta, että sisävesiliikenteen jatkaminen ympärivuotisena on mahdollista tietyin edellytyksin. Saimaan syväväylän järvialueet ovat talviaikana liikennöitävissä kalustolla, joka on talviliikenteeseen suunniteltu ja koneteholtaan riittävän voimakasta. Eteläisellä Saimaalla ei ympärivuotisesta liikennöinnistä aiheudu suuria ongelmia, kuten jo nykyiset kokemukset Saimaan sisäisestä, ympärivuotisesta liikenteestä osoittavat. Sen sijaan Kallavedellä, Haukivedellä ja Pyhäselällä on liikennöinti kovina talvina vaikeaa. Kaivetut maakanavat tulevat olemaan ongelmallisia, erityisesti mikäli kanavista ei rakenneta riittävän syviä. Talviliikenne lisää jään määrää oleellisesti laivaränneissä. Siten tavanomaisten alusten toiminta edellyttää jäänmurtajien avustusta käytännössä joka talvi. Uudensukupolven DAS-alukset kykenevät suoritettujen mallikokeiden perusteella toimimaan myös paksun jääsohjon täyttämissä kanavissa aina 3.0 m rännijäänpaksuuteen asti. Talviliikennettä voidaan helpottaa suluissa ja kanavissa erilaisin jäiden hallintamenetelmin. Jätelämmön ja teollisuuslaitosten hukkalämmön johtamisella ongelmakohtiin voidaan talviliikennöintiä helpottaa oleellisesti. Tällöin liikenteen sujuminen leutoina ja normaaleina talvina nopeutuu ja kovina talvina varmistuu. Kanavapoikkileikkauksen ja rakenteiden mitoitusta ei tällöin myöskään tarvitse suorittaa kaikkein ankarimpien olosuhteiden mukaan, mikä halventaa toteutuskustannuksia. Rinnan Saimaan kanavan talviliikennöinnin kanssa selvitettiin Kymijoen - Mäntyharjun kanavaparin talviliikennöitävyyttä. Mäntyharjun kanavan jääolosuhteet muodostuisivat varsin samantapaisiksi Saimaan kanavan kanssa. Kymijoella virtaamattomien kanavaosuuksien lisäksi epävarmuutta talviliikenteeseen tuottaa jäiden kulkeutuminen virran mukana ja mahdollinen jääpatojen muodostusmisriski. Mäntyharjun kanavalinjauksessa epävarmuutta aiheuttaa tutkitun linjausvaihtoehdon veden riittävyys, josta syystä kanavalle onkin suunniteltu pumppaamot sulkujen yhteyteen. Kanavalinjausta on myös tehtyjen selvitysten nojalla muutettu, ja pyritty paremmin ottamaan huomioon mm. ympäristöseikkoja. Matka Saimaalta merelle on Saimaan kanavan kautta noin 50 km, ja välillä on kahdeksan sulkua, joista yksi jäisi pois mikäli kanavaa laajennettaisiin suunnitelmien mukaan. Vastaavasti Saimaalta matka merelle Kymijoen-Mäntyharjun kanavia pitkin on noin 200 km, ja välillä on kaikkiaan 13 sulkua. Matkojen pituuden ja sulutuksien perusteella kuljetukset sisämaasta merelle näyttäisivät kulkevan nopeammin Saimaan kanavan kautta. Sisävesiliikenteen talviliikennöinnin hoitaminen edellyttää myös sisävesialusten liikennöimistä Suomenlahdella ja Itämerellä. Jääolosuhteet ja jäänmurtoavustus on nykyvalossa arvioiden helpompaa Kotkan kuin Viipurinlahden edustalla. Kiintojäävyöhykkeen ulkopuoliset ahtojäävallit ovat myös tunnetusti hankalia Viipurin lahdella, mutta ne voivat myös olla vaikeasti läpäistäviä sielläkin, missä tullaan avomereltä saariston suojassa kulkevalle rannikkoväylälle. Nykyistä tehokkaammalla jäänmurtaja-avustuksella liikenne kuitenkin kyettäisiin hoitamaan myös Viipurinlahdella. Pohdittaessa molempien kanavaratkaisujen kuljetustaloudellisuutta tulee talviliikenneratkaisuja punnittaessa ottaa myös huomioon se tosiseikka, että valtaosa ympärivuotisen liikenteen kuljetuksista tultaisiin kuitenkin suorittamaan avovesikautena.

    M3 - Report

    T3 - VTT Valmistustekniikka. Tutkimusraportti

    BT - Ympärivuotisen liikenteen mahdollisuudet Saimaan kanavassa ja suunnitellussa Kymijoen-Mäntyharjun kanavaparissa

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    ER -

    Rytkönen J, Laasonen J, Nyman T, Rekonen T. Ympärivuotisen liikenteen mahdollisuudet Saimaan kanavassa ja suunnitellussa Kymijoen-Mäntyharjun kanavaparissa: Yhteenvetoraportti. VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 28 p. (VTT Valmistustekniikka. Tutkimusraportti; No. BVAL34-001004).