TY - BOOK
T1 - Ympärivuotisen liikenteen mahdollisuudet Saimaan kanavassa ja suunnitellussa Kymijoen-Mäntyharjun kanavaparissa
T2 - Yhteenvetoraportti
AU - Rytkönen, Jorma
AU - Laasonen, Juha
AU - Nyman, Tapio
AU - Rekonen, Timo
PY - 2000
Y1 - 2000
N2 - Vuosina 1995 - 2000 suoritettujen talviliikenteen
tehostamistutkimusten perusteella voidaan todeta, että
sisävesiliikenteen jatkaminen ympärivuotisena on
mahdollista tietyin edellytyksin. Saimaan syväväylän
järvialueet ovat talviaikana liikennöitävissä kalustolla,
joka on talviliikenteeseen suunniteltu ja koneteholtaan
riittävän voimakasta. Eteläisellä Saimaalla ei
ympärivuotisesta liikennöinnistä aiheudu suuria ongelmia,
kuten jo nykyiset kokemukset Saimaan sisäisestä,
ympärivuotisesta liikenteestä osoittavat. Sen sijaan
Kallavedellä, Haukivedellä ja Pyhäselällä on liikennöinti
kovina talvina vaikeaa. Kaivetut maakanavat tulevat
olemaan ongelmallisia, erityisesti mikäli kanavista ei
rakenneta riittävän syviä. Talviliikenne lisää jään
määrää oleellisesti laivaränneissä. Siten tavanomaisten
alusten toiminta edellyttää jäänmurtajien avustusta
käytännössä joka talvi. Uudensukupolven DAS-alukset
kykenevät suoritettujen mallikokeiden perusteella
toimimaan myös paksun jääsohjon täyttämissä kanavissa
aina 3.0 m rännijäänpaksuuteen asti.
Talviliikennettä voidaan helpottaa suluissa ja kanavissa
erilaisin jäiden hallintamenetelmin. Jätelämmön ja
teollisuuslaitosten hukkalämmön johtamisella
ongelmakohtiin voidaan talviliikennöintiä helpottaa
oleellisesti. Tällöin liikenteen sujuminen leutoina ja
normaaleina talvina nopeutuu ja kovina talvina varmistuu.
Kanavapoikkileikkauksen ja rakenteiden mitoitusta ei
tällöin myöskään tarvitse suorittaa kaikkein ankarimpien
olosuhteiden mukaan, mikä halventaa toteutuskustannuksia.
Rinnan Saimaan kanavan talviliikennöinnin kanssa
selvitettiin Kymijoen - Mäntyharjun kanavaparin
talviliikennöitävyyttä. Mäntyharjun kanavan jääolosuhteet
muodostuisivat varsin samantapaisiksi Saimaan kanavan
kanssa. Kymijoella virtaamattomien kanavaosuuksien
lisäksi epävarmuutta talviliikenteeseen tuottaa jäiden
kulkeutuminen virran mukana ja mahdollinen jääpatojen
muodostusmisriski. Mäntyharjun kanavalinjauksessa
epävarmuutta aiheuttaa tutkitun linjausvaihtoehdon veden
riittävyys, josta syystä kanavalle onkin suunniteltu
pumppaamot sulkujen yhteyteen. Kanavalinjausta on myös
tehtyjen selvitysten nojalla muutettu, ja pyritty
paremmin ottamaan huomioon mm. ympäristöseikkoja.
Matka Saimaalta merelle on Saimaan kanavan kautta noin 50
km, ja välillä on kahdeksan sulkua, joista yksi jäisi
pois mikäli kanavaa laajennettaisiin suunnitelmien
mukaan. Vastaavasti Saimaalta matka merelle
Kymijoen-Mäntyharjun kanavia pitkin on noin 200 km, ja
välillä on kaikkiaan 13 sulkua. Matkojen pituuden ja
sulutuksien perusteella kuljetukset sisämaasta merelle
näyttäisivät kulkevan nopeammin Saimaan kanavan kautta.
Sisävesiliikenteen talviliikennöinnin hoitaminen
edellyttää myös sisävesialusten liikennöimistä
Suomenlahdella ja Itämerellä. Jääolosuhteet ja
jäänmurtoavustus on nykyvalossa arvioiden helpompaa
Kotkan kuin Viipurinlahden edustalla. Kiintojäävyöhykkeen
ulkopuoliset ahtojäävallit ovat myös tunnetusti hankalia
Viipurin lahdella, mutta ne voivat myös olla vaikeasti
läpäistäviä sielläkin, missä tullaan avomereltä saariston
suojassa kulkevalle rannikkoväylälle. Nykyistä
tehokkaammalla jäänmurtaja-avustuksella liikenne
kuitenkin kyettäisiin hoitamaan myös Viipurinlahdella.
Pohdittaessa molempien kanavaratkaisujen
kuljetustaloudellisuutta tulee talviliikenneratkaisuja
punnittaessa ottaa myös huomioon se tosiseikka, että
valtaosa ympärivuotisen liikenteen kuljetuksista
tultaisiin kuitenkin suorittamaan avovesikautena.
AB - Vuosina 1995 - 2000 suoritettujen talviliikenteen
tehostamistutkimusten perusteella voidaan todeta, että
sisävesiliikenteen jatkaminen ympärivuotisena on
mahdollista tietyin edellytyksin. Saimaan syväväylän
järvialueet ovat talviaikana liikennöitävissä kalustolla,
joka on talviliikenteeseen suunniteltu ja koneteholtaan
riittävän voimakasta. Eteläisellä Saimaalla ei
ympärivuotisesta liikennöinnistä aiheudu suuria ongelmia,
kuten jo nykyiset kokemukset Saimaan sisäisestä,
ympärivuotisesta liikenteestä osoittavat. Sen sijaan
Kallavedellä, Haukivedellä ja Pyhäselällä on liikennöinti
kovina talvina vaikeaa. Kaivetut maakanavat tulevat
olemaan ongelmallisia, erityisesti mikäli kanavista ei
rakenneta riittävän syviä. Talviliikenne lisää jään
määrää oleellisesti laivaränneissä. Siten tavanomaisten
alusten toiminta edellyttää jäänmurtajien avustusta
käytännössä joka talvi. Uudensukupolven DAS-alukset
kykenevät suoritettujen mallikokeiden perusteella
toimimaan myös paksun jääsohjon täyttämissä kanavissa
aina 3.0 m rännijäänpaksuuteen asti.
Talviliikennettä voidaan helpottaa suluissa ja kanavissa
erilaisin jäiden hallintamenetelmin. Jätelämmön ja
teollisuuslaitosten hukkalämmön johtamisella
ongelmakohtiin voidaan talviliikennöintiä helpottaa
oleellisesti. Tällöin liikenteen sujuminen leutoina ja
normaaleina talvina nopeutuu ja kovina talvina varmistuu.
Kanavapoikkileikkauksen ja rakenteiden mitoitusta ei
tällöin myöskään tarvitse suorittaa kaikkein ankarimpien
olosuhteiden mukaan, mikä halventaa toteutuskustannuksia.
Rinnan Saimaan kanavan talviliikennöinnin kanssa
selvitettiin Kymijoen - Mäntyharjun kanavaparin
talviliikennöitävyyttä. Mäntyharjun kanavan jääolosuhteet
muodostuisivat varsin samantapaisiksi Saimaan kanavan
kanssa. Kymijoella virtaamattomien kanavaosuuksien
lisäksi epävarmuutta talviliikenteeseen tuottaa jäiden
kulkeutuminen virran mukana ja mahdollinen jääpatojen
muodostusmisriski. Mäntyharjun kanavalinjauksessa
epävarmuutta aiheuttaa tutkitun linjausvaihtoehdon veden
riittävyys, josta syystä kanavalle onkin suunniteltu
pumppaamot sulkujen yhteyteen. Kanavalinjausta on myös
tehtyjen selvitysten nojalla muutettu, ja pyritty
paremmin ottamaan huomioon mm. ympäristöseikkoja.
Matka Saimaalta merelle on Saimaan kanavan kautta noin 50
km, ja välillä on kahdeksan sulkua, joista yksi jäisi
pois mikäli kanavaa laajennettaisiin suunnitelmien
mukaan. Vastaavasti Saimaalta matka merelle
Kymijoen-Mäntyharjun kanavia pitkin on noin 200 km, ja
välillä on kaikkiaan 13 sulkua. Matkojen pituuden ja
sulutuksien perusteella kuljetukset sisämaasta merelle
näyttäisivät kulkevan nopeammin Saimaan kanavan kautta.
Sisävesiliikenteen talviliikennöinnin hoitaminen
edellyttää myös sisävesialusten liikennöimistä
Suomenlahdella ja Itämerellä. Jääolosuhteet ja
jäänmurtoavustus on nykyvalossa arvioiden helpompaa
Kotkan kuin Viipurinlahden edustalla. Kiintojäävyöhykkeen
ulkopuoliset ahtojäävallit ovat myös tunnetusti hankalia
Viipurin lahdella, mutta ne voivat myös olla vaikeasti
läpäistäviä sielläkin, missä tullaan avomereltä saariston
suojassa kulkevalle rannikkoväylälle. Nykyistä
tehokkaammalla jäänmurtaja-avustuksella liikenne
kuitenkin kyettäisiin hoitamaan myös Viipurinlahdella.
Pohdittaessa molempien kanavaratkaisujen
kuljetustaloudellisuutta tulee talviliikenneratkaisuja
punnittaessa ottaa myös huomioon se tosiseikka, että
valtaosa ympärivuotisen liikenteen kuljetuksista
tultaisiin kuitenkin suorittamaan avovesikautena.
M3 - Report
T3 - VTT Valmistustekniikka. Tutkimusraportti
BT - Ympärivuotisen liikenteen mahdollisuudet Saimaan kanavassa ja suunnitellussa Kymijoen-Mäntyharjun kanavaparissa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
ER -