Ympärivuotisen liikenteen mahdollisuudet Saimaan kanavassa ja suunnitellussa Kymijoen-Mäntyharjun kanavaparissa: Yhteenvetoraportti

Jorma Rytkönen, Juha Laasonen, Tapio Nyman, Timo Rekonen

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Vuosina 1995 - 2000 suoritettujen talviliikenteen tehostamistutkimusten perusteella voidaan todeta, että sisävesiliikenteen jatkaminen ympärivuotisena on mahdollista tietyin edellytyksin. Saimaan syväväylän järvialueet ovat talviaikana liikennöitävissä kalustolla, joka on talviliikenteeseen suunniteltu ja koneteholtaan riittävän voimakasta. Eteläisellä Saimaalla ei ympärivuotisesta liikennöinnistä aiheudu suuria ongelmia, kuten jo nykyiset kokemukset Saimaan sisäisestä, ympärivuotisesta liikenteestä osoittavat. Sen sijaan Kallavedellä, Haukivedellä ja Pyhäselällä on liikennöinti kovina talvina vaikeaa. Kaivetut maakanavat tulevat olemaan ongelmallisia, erityisesti mikäli kanavista ei rakenneta riittävän syviä. Talviliikenne lisää jään määrää oleellisesti laivaränneissä. Siten tavanomaisten alusten toiminta edellyttää jäänmurtajien avustusta käytännössä joka talvi. Uudensukupolven DAS-alukset kykenevät suoritettujen mallikokeiden perusteella toimimaan myös paksun jääsohjon täyttämissä kanavissa aina 3.0 m rännijäänpaksuuteen asti. Talviliikennettä voidaan helpottaa suluissa ja kanavissa erilaisin jäiden hallintamenetelmin. Jätelämmön ja teollisuuslaitosten hukkalämmön johtamisella ongelmakohtiin voidaan talviliikennöintiä helpottaa oleellisesti. Tällöin liikenteen sujuminen leutoina ja normaaleina talvina nopeutuu ja kovina talvina varmistuu. Kanavapoikkileikkauksen ja rakenteiden mitoitusta ei tällöin myöskään tarvitse suorittaa kaikkein ankarimpien olosuhteiden mukaan, mikä halventaa toteutuskustannuksia. Rinnan Saimaan kanavan talviliikennöinnin kanssa selvitettiin Kymijoen - Mäntyharjun kanavaparin talviliikennöitävyyttä. Mäntyharjun kanavan jääolosuhteet muodostuisivat varsin samantapaisiksi Saimaan kanavan kanssa. Kymijoella virtaamattomien kanavaosuuksien lisäksi epävarmuutta talviliikenteeseen tuottaa jäiden kulkeutuminen virran mukana ja mahdollinen jääpatojen muodostusmisriski. Mäntyharjun kanavalinjauksessa epävarmuutta aiheuttaa tutkitun linjausvaihtoehdon veden riittävyys, josta syystä kanavalle onkin suunniteltu pumppaamot sulkujen yhteyteen. Kanavalinjausta on myös tehtyjen selvitysten nojalla muutettu, ja pyritty paremmin ottamaan huomioon mm. ympäristöseikkoja. Matka Saimaalta merelle on Saimaan kanavan kautta noin 50 km, ja välillä on kahdeksan sulkua, joista yksi jäisi pois mikäli kanavaa laajennettaisiin suunnitelmien mukaan. Vastaavasti Saimaalta matka merelle Kymijoen-Mäntyharjun kanavia pitkin on noin 200 km, ja välillä on kaikkiaan 13 sulkua. Matkojen pituuden ja sulutuksien perusteella kuljetukset sisämaasta merelle näyttäisivät kulkevan nopeammin Saimaan kanavan kautta. Sisävesiliikenteen talviliikennöinnin hoitaminen edellyttää myös sisävesialusten liikennöimistä Suomenlahdella ja Itämerellä. Jääolosuhteet ja jäänmurtoavustus on nykyvalossa arvioiden helpompaa Kotkan kuin Viipurinlahden edustalla. Kiintojäävyöhykkeen ulkopuoliset ahtojäävallit ovat myös tunnetusti hankalia Viipurin lahdella, mutta ne voivat myös olla vaikeasti läpäistäviä sielläkin, missä tullaan avomereltä saariston suojassa kulkevalle rannikkoväylälle. Nykyistä tehokkaammalla jäänmurtaja-avustuksella liikenne kuitenkin kyettäisiin hoitamaan myös Viipurinlahdella. Pohdittaessa molempien kanavaratkaisujen kuljetustaloudellisuutta tulee talviliikenneratkaisuja punnittaessa ottaa myös huomioon se tosiseikka, että valtaosa ympärivuotisen liikenteen kuljetuksista tultaisiin kuitenkin suorittamaan avovesikautena.
    Original languageFinnish
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages28
    Publication statusPublished - 2000
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesVTT Valmistustekniikka. Tutkimusraportti
    NumberBVAL34-001004

    Cite this