Yritystulon menetysten arviointi lunastustoimituksissa

Tukimuksessa kehitetään lunastushankkeiden yrityksille aiheuttamien yritystulon menetysten arviointimenetelmiä. Menetyksiä syntyy etenkin teiden ja vesistöjen rakentamisen yhteydessä yrityksen joutuessa muuttamaan tai lopettamaan toimintansa tai toimimaan lunastuksen jälkeen rajoitetuilla toimintaedellytyksillä. Tavallisimmin menetykset koskevat vähittäiskauppoja, sora- ja turvealan yrityksiä sekä ammattikalastajia. Yritysten on pidettävä toiminnastaan kirjanpitoa, johon merkitään saadut tulot ja niiden hankkimisesta aiheutuneet menot. Kirjanpidon perusteella yritysten on laadittava vuosittain tilinpäätös, joka osoittaa yrityksen tuloksen tilikaudelta. Tilinpäätös ei kuitenkaan sellaisenaan sovellu yritystulon menetysten arvioinnin perusteeksi, koska se sisältää lähinnä verotuksellisten tekijöiden vuoksi lukuisia harkinnanvaraisia kirjauksia. Sen vuoksi tilinpäätöksen osoittama tulos on oikaistava vastaamaan mahdollisimman hyvin tilikauden todellista tulosta. Oikaistun tilinpäätöksen perusteella yrityksen kärsimä väliaikainen tulonmenetys voidaan arvioida myynnin pienenemisen mukaisessa suhteessa myyntikatteesta. Yrityksen mahdollisuudet varautua menetykseen on kuitenkin otettava huomioon. Pysyvä menetys voidaan arvioida yrityksen arvon alenemisen perusteella. Menetyksen tapahtuessa vasta arviointihetken jälkeen on yrityksen lähivuosien tuotot ennustettava. Tuottojen ennustamiseen viittä vuotta pidemmälle ajalle on yleensä suhtauduttava erittäin varauksellisesti. Tutkimuksen lopussa tarkastellaan lähemmin tavallisimmin arvioinnin kohteeksi joutuvien toimialojen (päivittäistavarakauppa, huoltamotoiminta, soranotto ja ammattikalastus) ominaispiirteitä. Tilinpäätökseen perustuvasta arviointimenetelmästä esitetään päivittäistavarakauppaan liittyvä esimerkkilaskelma.