Yritysverkostojen taloustieteellinen tarkastelu

Juha-Miikka Nurmilaakso

Research output: Book/ReportReportProfessional

1 Citation (Scopus)

Abstract

Tämä tutkielma tarkastelee yritysverkostoja sekä taloudellisena ilmiönä että mikrotalousteoreettisesta näkökulmasta. Tutkielmassa pyritään luonnehtimaan yritysverkostojen olemusta ja esittämään verkostoitumiseen taloudellisia välineitä. Lisäksi käydään läpi joitakin yritysverkostojen teorioita. Yritysverkosto on taloudellinen organisaatiomuoto, joka sijoittuu markkinoiden ja integroidun yrityksen väliin. Kun toimijat "vain kilpailevat markkinoilla" ja "tekevät vain yhteistyötä hierarkiassa", verkostossa ne voivat sekä kilpailla että tehdä yhteistyötä. Käytännössä verkostoituminen voi ilmetä hyvin erilaisissa muodoissa. Yritysverkostoa voidaan luonnehtia monenkeskisillä ja kahdenkeskisillä sopimuksilla hallinnoiduksi kokonaisuudeksi, johon ja jossa omistuksellisesti itsenäiset yritykset tekevät spesifisiä investointeja. Markkinoihin nähden verkostoyritys voi käyttämällä ääntään ilmaista tyytymättömyytensä vastapuolelle yritysverkostossa. Lisäksi verkostoyritys voidaan lopullisesti erottaa yritysverkostosta. Integroidun yrityksen tytäryritykseen nähden verkostoyritys voi tyytymättömänä lopettaa vaihdannan vastapuolen kanssa yritysverkostossa. Lisäksi verkostoyritys voi yksipuolisesti erota yritysverkostosta muttei vahvistaa ääntään yritysverkoston omistamia resursseja kuluttavilla vaikutustoimilla. Yritysverkoston etuna on markkinoiden suhteen vähentynyt opportunismi, koska osapuolet ja olosuhteet tunteva verkostokohtainen taho voi huomioida "sopimuksettomia" tekijöitä paremmin kuin yleinen taho. Koska verkostoyrityksen eroaminen tai erottaminen ei ole kustannuksetonta, niin verkostokohtainen taho kuin verkostoyritykset haluavat välttää väärinkäytöstä. Vastaavasti verkostoyrityksen etuna on tytäryrityksen suhteen paremmat kannustimet, jotka ovat seurausta verkostoyritysten välisestä kilpailusta ja niiden mahdollisuuksista hyödyntää yritysverkoston ulkopuolisia vaihtoehtoja. Yritysverkostot tasapainottavat ennakoimattomien taloudellisten mahdollisuuksien synnyttämää halua irtautumiseen ja spesifisten investointien edellyttämää tarvetta sitoutumiseen. Koska verkostoituminen ei voi aina perustua vain luottamukseen, siihen tarvitaan myös taloudellisia välineitä. Pantin avulla voidaan suorittaa toimijoiden suodattamista ja sitoutumisen viestittämistä, kun taas maineella on tärkeä merkitys sisäistettäessä yksittäinen hanke osaksi hankkeiden jatkuvaa ketjua ja vaikutettaessa omalla käyttäytymisellä vastapuolen käyttäytymiseen. Muut verkostoitumisen välineet perustuvat vertikaaliseen ohjaukseen, tuotemerkkien ja keksintöjen lisensointiin sekä yhteis- ja ristiinomistukseen. Yritysverkostojen teorioissa ovat keskeisessä asemassa epätäydelliset sopimukset ja epäsymmetrinen informaatio. Vaikka koordinointikustannukset alenisivat teknologisen kehityksen myötä olemattomiksi, hankkijan kannattaa rajoittaa toimittajiensa lukumäärää, jotta toimittajat tekisivät spesifisiä mutta sopimuksettomia investointeja suhteeseen. Toisaalta yrityksillä saattaa olla yksityistä informaatiota hankkeen kannattavuuden kannalta kriittisistä tekijöistä, joiden paljastaminen ei onnistu riittävän nopeasti taloudellisiin mahdollisuuksiin nähden. Koska "epäsuotuisa" yritys kykenee hyötymään integroitumisessa "suotuisan" yrityksen kustannuksella, "yritysvallan markkinat" hankkeen toteuttamiseksi saattavat kadota. Verkostoitumisessa suotuisa yritys kykenee karkottamaan epäsuotuisat yritykset vaatimalla spesifisiä investointeja hankkeeseen. Verkostoituminen on ilmeisempää kuin integroituminen, kun kriittisten tekijöiden erot suotuisien ja epäsuotuisien yritysten välillä ovat hyvin suuria.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages107
ISBN (Electronic)951-38-5027-7
ISBN (Print)951-38-5026-9
Publication statusPublished - 2000
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameVTT Julkaisuja - Publikationer
PublisherVTT Automaatio
Volume846
ISSN (Print)1235-0613
ISSN (Electronic)1455-0857

Fingerprint

Olla

Keywords

  • economic organization
  • networking
  • incomplete contracts
  • asymmetric information
  • specific investment

Cite this

Nurmilaakso, J-M. (2000). Yritysverkostojen taloustieteellinen tarkastelu. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, No. 846
Nurmilaakso, Juha-Miikka. / Yritysverkostojen taloustieteellinen tarkastelu. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 107 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 846).
@book{2d9422e58eec4c8a8d0d0a8d4004b30a,
title = "Yritysverkostojen taloustieteellinen tarkastelu",
abstract = "T{\"a}m{\"a} tutkielma tarkastelee yritysverkostoja sek{\"a} taloudellisena ilmi{\"o}n{\"a} ett{\"a} mikrotalousteoreettisesta n{\"a}k{\"o}kulmasta. Tutkielmassa pyrit{\"a}{\"a}n luonnehtimaan yritysverkostojen olemusta ja esitt{\"a}m{\"a}{\"a}n verkostoitumiseen taloudellisia v{\"a}lineit{\"a}. Lis{\"a}ksi k{\"a}yd{\"a}{\"a}n l{\"a}pi joitakin yritysverkostojen teorioita. Yritysverkosto on taloudellinen organisaatiomuoto, joka sijoittuu markkinoiden ja integroidun yrityksen v{\"a}liin. Kun toimijat {"}vain kilpailevat markkinoilla{"} ja {"}tekev{\"a}t vain yhteisty{\"o}t{\"a} hierarkiassa{"}, verkostossa ne voivat sek{\"a} kilpailla ett{\"a} tehd{\"a} yhteisty{\"o}t{\"a}. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} verkostoituminen voi ilmet{\"a} hyvin erilaisissa muodoissa. Yritysverkostoa voidaan luonnehtia monenkeskisill{\"a} ja kahdenkeskisill{\"a} sopimuksilla hallinnoiduksi kokonaisuudeksi, johon ja jossa omistuksellisesti itsen{\"a}iset yritykset tekev{\"a}t spesifisi{\"a} investointeja. Markkinoihin n{\"a}hden verkostoyritys voi k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} {\"a}{\"a}nt{\"a}{\"a}n ilmaista tyytym{\"a}tt{\"o}myytens{\"a} vastapuolelle yritysverkostossa. Lis{\"a}ksi verkostoyritys voidaan lopullisesti erottaa yritysverkostosta. Integroidun yrityksen tyt{\"a}ryritykseen n{\"a}hden verkostoyritys voi tyytym{\"a}tt{\"o}m{\"a}n{\"a} lopettaa vaihdannan vastapuolen kanssa yritysverkostossa. Lis{\"a}ksi verkostoyritys voi yksipuolisesti erota yritysverkostosta muttei vahvistaa {\"a}{\"a}nt{\"a}{\"a}n yritysverkoston omistamia resursseja kuluttavilla vaikutustoimilla. Yritysverkoston etuna on markkinoiden suhteen v{\"a}hentynyt opportunismi, koska osapuolet ja olosuhteet tunteva verkostokohtainen taho voi huomioida {"}sopimuksettomia{"} tekij{\"o}it{\"a} paremmin kuin yleinen taho. Koska verkostoyrityksen eroaminen tai erottaminen ei ole kustannuksetonta, niin verkostokohtainen taho kuin verkostoyritykset haluavat v{\"a}ltt{\"a}{\"a} v{\"a}{\"a}rink{\"a}yt{\"o}st{\"a}. Vastaavasti verkostoyrityksen etuna on tyt{\"a}ryrityksen suhteen paremmat kannustimet, jotka ovat seurausta verkostoyritysten v{\"a}lisest{\"a} kilpailusta ja niiden mahdollisuuksista hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} yritysverkoston ulkopuolisia vaihtoehtoja. Yritysverkostot tasapainottavat ennakoimattomien taloudellisten mahdollisuuksien synnytt{\"a}m{\"a}{\"a} halua irtautumiseen ja spesifisten investointien edellytt{\"a}m{\"a}{\"a} tarvetta sitoutumiseen. Koska verkostoituminen ei voi aina perustua vain luottamukseen, siihen tarvitaan my{\"o}s taloudellisia v{\"a}lineit{\"a}. Pantin avulla voidaan suorittaa toimijoiden suodattamista ja sitoutumisen viestitt{\"a}mist{\"a}, kun taas maineella on t{\"a}rke{\"a} merkitys sis{\"a}istett{\"a}ess{\"a} yksitt{\"a}inen hanke osaksi hankkeiden jatkuvaa ketjua ja vaikutettaessa omalla k{\"a}ytt{\"a}ytymisell{\"a} vastapuolen k{\"a}ytt{\"a}ytymiseen. Muut verkostoitumisen v{\"a}lineet perustuvat vertikaaliseen ohjaukseen, tuotemerkkien ja keksint{\"o}jen lisensointiin sek{\"a} yhteis- ja ristiinomistukseen. Yritysverkostojen teorioissa ovat keskeisess{\"a} asemassa ep{\"a}t{\"a}ydelliset sopimukset ja ep{\"a}symmetrinen informaatio. Vaikka koordinointikustannukset alenisivat teknologisen kehityksen my{\"o}t{\"a} olemattomiksi, hankkijan kannattaa rajoittaa toimittajiensa lukum{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}, jotta toimittajat tekisiv{\"a}t spesifisi{\"a} mutta sopimuksettomia investointeja suhteeseen. Toisaalta yrityksill{\"a} saattaa olla yksityist{\"a} informaatiota hankkeen kannattavuuden kannalta kriittisist{\"a} tekij{\"o}ist{\"a}, joiden paljastaminen ei onnistu riitt{\"a}v{\"a}n nopeasti taloudellisiin mahdollisuuksiin n{\"a}hden. Koska {"}ep{\"a}suotuisa{"} yritys kykenee hy{\"o}tym{\"a}{\"a}n integroitumisessa {"}suotuisan{"} yrityksen kustannuksella, {"}yritysvallan markkinat{"} hankkeen toteuttamiseksi saattavat kadota. Verkostoitumisessa suotuisa yritys kykenee karkottamaan ep{\"a}suotuisat yritykset vaatimalla spesifisi{\"a} investointeja hankkeeseen. Verkostoituminen on ilmeisemp{\"a}{\"a} kuin integroituminen, kun kriittisten tekij{\"o}iden erot suotuisien ja ep{\"a}suotuisien yritysten v{\"a}lill{\"a} ovat hyvin suuria.",
keywords = "economic organization, networking, incomplete contracts, asymmetric information, specific investment",
author = "Juha-Miikka Nurmilaakso",
year = "2000",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5026-9",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Nurmilaakso, J-M 2000, Yritysverkostojen taloustieteellinen tarkastelu. VTT Julkaisuja - Publikationer, no. 846, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Yritysverkostojen taloustieteellinen tarkastelu. / Nurmilaakso, Juha-Miikka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 107 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 846).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Yritysverkostojen taloustieteellinen tarkastelu

AU - Nurmilaakso, Juha-Miikka

PY - 2000

Y1 - 2000

N2 - Tämä tutkielma tarkastelee yritysverkostoja sekä taloudellisena ilmiönä että mikrotalousteoreettisesta näkökulmasta. Tutkielmassa pyritään luonnehtimaan yritysverkostojen olemusta ja esittämään verkostoitumiseen taloudellisia välineitä. Lisäksi käydään läpi joitakin yritysverkostojen teorioita. Yritysverkosto on taloudellinen organisaatiomuoto, joka sijoittuu markkinoiden ja integroidun yrityksen väliin. Kun toimijat "vain kilpailevat markkinoilla" ja "tekevät vain yhteistyötä hierarkiassa", verkostossa ne voivat sekä kilpailla että tehdä yhteistyötä. Käytännössä verkostoituminen voi ilmetä hyvin erilaisissa muodoissa. Yritysverkostoa voidaan luonnehtia monenkeskisillä ja kahdenkeskisillä sopimuksilla hallinnoiduksi kokonaisuudeksi, johon ja jossa omistuksellisesti itsenäiset yritykset tekevät spesifisiä investointeja. Markkinoihin nähden verkostoyritys voi käyttämällä ääntään ilmaista tyytymättömyytensä vastapuolelle yritysverkostossa. Lisäksi verkostoyritys voidaan lopullisesti erottaa yritysverkostosta. Integroidun yrityksen tytäryritykseen nähden verkostoyritys voi tyytymättömänä lopettaa vaihdannan vastapuolen kanssa yritysverkostossa. Lisäksi verkostoyritys voi yksipuolisesti erota yritysverkostosta muttei vahvistaa ääntään yritysverkoston omistamia resursseja kuluttavilla vaikutustoimilla. Yritysverkoston etuna on markkinoiden suhteen vähentynyt opportunismi, koska osapuolet ja olosuhteet tunteva verkostokohtainen taho voi huomioida "sopimuksettomia" tekijöitä paremmin kuin yleinen taho. Koska verkostoyrityksen eroaminen tai erottaminen ei ole kustannuksetonta, niin verkostokohtainen taho kuin verkostoyritykset haluavat välttää väärinkäytöstä. Vastaavasti verkostoyrityksen etuna on tytäryrityksen suhteen paremmat kannustimet, jotka ovat seurausta verkostoyritysten välisestä kilpailusta ja niiden mahdollisuuksista hyödyntää yritysverkoston ulkopuolisia vaihtoehtoja. Yritysverkostot tasapainottavat ennakoimattomien taloudellisten mahdollisuuksien synnyttämää halua irtautumiseen ja spesifisten investointien edellyttämää tarvetta sitoutumiseen. Koska verkostoituminen ei voi aina perustua vain luottamukseen, siihen tarvitaan myös taloudellisia välineitä. Pantin avulla voidaan suorittaa toimijoiden suodattamista ja sitoutumisen viestittämistä, kun taas maineella on tärkeä merkitys sisäistettäessä yksittäinen hanke osaksi hankkeiden jatkuvaa ketjua ja vaikutettaessa omalla käyttäytymisellä vastapuolen käyttäytymiseen. Muut verkostoitumisen välineet perustuvat vertikaaliseen ohjaukseen, tuotemerkkien ja keksintöjen lisensointiin sekä yhteis- ja ristiinomistukseen. Yritysverkostojen teorioissa ovat keskeisessä asemassa epätäydelliset sopimukset ja epäsymmetrinen informaatio. Vaikka koordinointikustannukset alenisivat teknologisen kehityksen myötä olemattomiksi, hankkijan kannattaa rajoittaa toimittajiensa lukumäärää, jotta toimittajat tekisivät spesifisiä mutta sopimuksettomia investointeja suhteeseen. Toisaalta yrityksillä saattaa olla yksityistä informaatiota hankkeen kannattavuuden kannalta kriittisistä tekijöistä, joiden paljastaminen ei onnistu riittävän nopeasti taloudellisiin mahdollisuuksiin nähden. Koska "epäsuotuisa" yritys kykenee hyötymään integroitumisessa "suotuisan" yrityksen kustannuksella, "yritysvallan markkinat" hankkeen toteuttamiseksi saattavat kadota. Verkostoitumisessa suotuisa yritys kykenee karkottamaan epäsuotuisat yritykset vaatimalla spesifisiä investointeja hankkeeseen. Verkostoituminen on ilmeisempää kuin integroituminen, kun kriittisten tekijöiden erot suotuisien ja epäsuotuisien yritysten välillä ovat hyvin suuria.

AB - Tämä tutkielma tarkastelee yritysverkostoja sekä taloudellisena ilmiönä että mikrotalousteoreettisesta näkökulmasta. Tutkielmassa pyritään luonnehtimaan yritysverkostojen olemusta ja esittämään verkostoitumiseen taloudellisia välineitä. Lisäksi käydään läpi joitakin yritysverkostojen teorioita. Yritysverkosto on taloudellinen organisaatiomuoto, joka sijoittuu markkinoiden ja integroidun yrityksen väliin. Kun toimijat "vain kilpailevat markkinoilla" ja "tekevät vain yhteistyötä hierarkiassa", verkostossa ne voivat sekä kilpailla että tehdä yhteistyötä. Käytännössä verkostoituminen voi ilmetä hyvin erilaisissa muodoissa. Yritysverkostoa voidaan luonnehtia monenkeskisillä ja kahdenkeskisillä sopimuksilla hallinnoiduksi kokonaisuudeksi, johon ja jossa omistuksellisesti itsenäiset yritykset tekevät spesifisiä investointeja. Markkinoihin nähden verkostoyritys voi käyttämällä ääntään ilmaista tyytymättömyytensä vastapuolelle yritysverkostossa. Lisäksi verkostoyritys voidaan lopullisesti erottaa yritysverkostosta. Integroidun yrityksen tytäryritykseen nähden verkostoyritys voi tyytymättömänä lopettaa vaihdannan vastapuolen kanssa yritysverkostossa. Lisäksi verkostoyritys voi yksipuolisesti erota yritysverkostosta muttei vahvistaa ääntään yritysverkoston omistamia resursseja kuluttavilla vaikutustoimilla. Yritysverkoston etuna on markkinoiden suhteen vähentynyt opportunismi, koska osapuolet ja olosuhteet tunteva verkostokohtainen taho voi huomioida "sopimuksettomia" tekijöitä paremmin kuin yleinen taho. Koska verkostoyrityksen eroaminen tai erottaminen ei ole kustannuksetonta, niin verkostokohtainen taho kuin verkostoyritykset haluavat välttää väärinkäytöstä. Vastaavasti verkostoyrityksen etuna on tytäryrityksen suhteen paremmat kannustimet, jotka ovat seurausta verkostoyritysten välisestä kilpailusta ja niiden mahdollisuuksista hyödyntää yritysverkoston ulkopuolisia vaihtoehtoja. Yritysverkostot tasapainottavat ennakoimattomien taloudellisten mahdollisuuksien synnyttämää halua irtautumiseen ja spesifisten investointien edellyttämää tarvetta sitoutumiseen. Koska verkostoituminen ei voi aina perustua vain luottamukseen, siihen tarvitaan myös taloudellisia välineitä. Pantin avulla voidaan suorittaa toimijoiden suodattamista ja sitoutumisen viestittämistä, kun taas maineella on tärkeä merkitys sisäistettäessä yksittäinen hanke osaksi hankkeiden jatkuvaa ketjua ja vaikutettaessa omalla käyttäytymisellä vastapuolen käyttäytymiseen. Muut verkostoitumisen välineet perustuvat vertikaaliseen ohjaukseen, tuotemerkkien ja keksintöjen lisensointiin sekä yhteis- ja ristiinomistukseen. Yritysverkostojen teorioissa ovat keskeisessä asemassa epätäydelliset sopimukset ja epäsymmetrinen informaatio. Vaikka koordinointikustannukset alenisivat teknologisen kehityksen myötä olemattomiksi, hankkijan kannattaa rajoittaa toimittajiensa lukumäärää, jotta toimittajat tekisivät spesifisiä mutta sopimuksettomia investointeja suhteeseen. Toisaalta yrityksillä saattaa olla yksityistä informaatiota hankkeen kannattavuuden kannalta kriittisistä tekijöistä, joiden paljastaminen ei onnistu riittävän nopeasti taloudellisiin mahdollisuuksiin nähden. Koska "epäsuotuisa" yritys kykenee hyötymään integroitumisessa "suotuisan" yrityksen kustannuksella, "yritysvallan markkinat" hankkeen toteuttamiseksi saattavat kadota. Verkostoitumisessa suotuisa yritys kykenee karkottamaan epäsuotuisat yritykset vaatimalla spesifisiä investointeja hankkeeseen. Verkostoituminen on ilmeisempää kuin integroituminen, kun kriittisten tekijöiden erot suotuisien ja epäsuotuisien yritysten välillä ovat hyvin suuria.

KW - economic organization

KW - networking

KW - incomplete contracts

KW - asymmetric information

KW - specific investment

M3 - Report

SN - 951-38-5026-9

T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

BT - Yritysverkostojen taloustieteellinen tarkastelu

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Nurmilaakso J-M. Yritysverkostojen taloustieteellinen tarkastelu. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 107 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 846).